Lymen tauti eli borrelioosi on puutiaisten välittämä infektiotauti, joka on sairastumistilastojen mukaan levinnyt ja yleistynyt viime vuosien aikana. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimus osoittaa kuitenkin, että viisikymmentä vuotta sitten borreliabakteerille altistuminen oli yleistä ja borrelioosia esiintyi huomattavasti enemmän kuin 2010-luvulla.
Tulos viittaa siihen, että borrelian oireet tunnetaan ja sairastuneet hakeutuvat hoitoon aiempaa useammin, vaikka väestön riski sairastua voi olla aikaisempaa pienempi.
Turun yliopiston ja THL:n tutkimusryhmä analysoi vuosien 1968–72 aikana kerättyjä verinäytteitä. Yhteensä 20 prosenttia näytteistä sisälsi borreliabakteeria kohtaan muodostuneita vasta-aineita. Muutama vuosi sitten julkaistiin samankaltainen tutkimus, jossa käytettiin vuonna 2011 kerättyjä verinäytteitä. Näistä näytteistä vain neljä prosenttia sisälsi vasta-aineita borreliaa vastaan.
-Tulokset parantavat ymmärrystämme borrelioosin historiallisesta esiintymisestä. Lisäksi tutkimus auttaa suhteuttamaan sairastumisen riskiä nykyään ja aiempina vuosikymmeninä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane.
Borrelioosiin ei ole rokotetta
Borrelia-bakteeri leviää punkin pureman välityksellä. Pureman alueelle kehittyy yleensä ympyrämäinen, punoittava ja laajeneva ihottuma.
Borrelioosiin ei ole olemassa rokotetta, vaan sitä hoidetaan mikrobilääkkeillä. Pelkkä punkinpurema ilman oireita ei vaadi lääkehoitoa.
Puutiaisaivokuume on eri asia kuin borrelioosi. Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa rokote. Tämäkin tauti tarttuu punkin puremasta.