Ghostaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa toinen osapuoli lopettaa yhteydenpidon ilman selitystä tai varoitusta. Hän ei enää vastaa viesteihin eikä ota yhteyttä, mutta ei myöskään perustele päätöstään. Yhteys katkeaa äkillisesti, ja toinen jää ilman tietoa siitä, mitä tapahtui.

Termi on tuttu erityisesti deittisovellusten käyttäjille, mutta ilmiö ei rajoitu parisuhteisiin.

Arvottomuuden kokemus

Psykologien mukaan ghostaaminen on usein keino välttää hankalaa vuorovaikutusta. Henkilö saattaa kokea tilanteen liian vaikeaksi käsitellä, tai pelkää toisen reaktiota. Digitaalinen viestintä tekee katoamisesta tarpeeksi yksinkertaista – riittää, ettei vastaa.

Psykologi Jennice Vilhauer kuvaa ilmiötä Psychology Today -lehden artikkelissa. Hänen mukaansa ghostaaja ei välttämättä tee tietoisesti lopullista päätöstä katkaista yhteys.

Hän saattaa aluksi vain lykätä vastaamista, kunnes asia muuttuu liian kiusalliseksi. Lopulta asia jää taakse eikä siihen enää palata.

Ghostaaminen vaikuttaa henkilöön, joka jää vaille vastausta. Ilman selitystä hän ei pysty jäsentämään tapahtunutta eikä tiedä, mitä ajatella. Tämä voi jättää arvottomuuden kokemuksen. Ero tavalliseen torjutuksi tulemiseen on siinä, ettei mitään sanota. Se tekee tilanteesta vaikeammin käsiteltävän.

Hiljaisuus ei ole neutraali teko. Moni tulkitsee sen merkiksi välinpitämättömyydestä, vaikka tarkoitus olisi ollut vain vältellä ristiriitaa.

Tapahtuu myös työelämässä

Ghostaamista tapahtuu myös työelämässä. Työnhakija voi jäädä ilman vastausta, vaikka hän olisi käynyt haastattelussa ja saanut lupauksia jatkosta. Työnantajat puolestaan kertovat hakijoista, jotka katoavat kesken prosessin. Kumpikaan ei aina tunnista tehneensä mitään erityisen poikkeavaa.

Rekrytointiprosessissa katoaminen koetaan usein hyvin epäammattimaisena toimintana. Kyse ei aina ole tahallisesta laiminlyönnistä, vaan siitä, ettei nähdä vaivaa ilmoittaa muuttuneista tilanteista. Lopputulos on kuitenkin sama: toinen jää ilman tietoa ja joutuu arvailemaan tilannetta.

Ghostaaminen saattaa tuntua yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta se voi jättää hyvinkin pitkäkestoisia jälkiä. Kun ihminen katoaa ilman selitystä, tilanne jää auki. Tällainen kokemus voi vaikuttaa siihen, miten ihminen uskaltaa kiintyä tulevaisuudessa tai kuinka paljon hän luottaa muiden sanoihin ja aikomuksiin.

Ghostaaminen ei ole koskaan oikein. Lyhyt, suora viesti siitä, ettei halua jatkaa yhteydenpitoa, riittää. Se ei vaadi yksityiskohtaista selitystä eikä puolustelua. Tärkeintä on, ettei toinen jää epätietoisuuteen, Vilhauer lausuu.

Rehellinen viestintä ei ole aina helppoa, mutta se osoittaa kunnioitusta, kirjoittaa ​Psychology Today.

Teksti: Timo Palonen

Lähteet: Psychology Today, Prevention