Pahanhajuiseen hengitykseen on maailmalla viime aikoina etsitty uudenlaisia hoitoja. Tutkijat selvittävät, voisivatko esimerkiksi suuhun lisättävät hyödylliset bakteerit vähentää hajua.

Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa on kokeiltu suun mikrobien siirtämistä terveeltä luovuttajalta pitkäaikaisesta pahasta hajusta kärsivälle.

Luovuttaja voi olla vaikkapa puoliso. Potilaan suu puhdistetaan ensin perusteellisesti, minkä jälkeen sinne annostellaan luovuttajan mikrobeja sisältävää liuosta. Tarkoitus on saada ne syrjäyttämään hajua aiheuttavaa mikrobistoa.

Lue lisää:

Kesäkuussa yliopisto kertoi tehneensä neljä siirtoa. Hoito on vasta kokeellinen, eikä sen tehoa ole vielä osoitettu.

Bakteerivalmisteesta lupaavia tuloksia

Helpommin toteutettavaa keinoa on tutkittu Thaimaassa. Elokuussa julkaistussa tutkimuksessa 30 ikääntynyttä osallistujaa sai vuorotellen tiettyä probioottivalmistetta ja lumevalmistetta.

Probioottijakson aikana hengityksen hajua aiheuttavien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vähenivät lähtötilanteesta jo viikossa. Lumevalmisteella vastaavia tilastollisesti merkitseviä muutoksia ei havaittu.

Tutkimus oli kuitenkin pieni ja hoitojaksot lyhyitä. Tulos saatiin Lacticaseibacillus paracasei TISTR 2688 -bakteerikannalla, joten mikä tahansa maitohappobakteerivalmiste ei välttämättä auttaisi hengityksen hajuun. Lisää tietoa ja tutkimusta tarvitaan.

Syy voi löytyä lääkekaapista

Pahanhajuinen hengitys ei aina johdu puutteellisesta suunhoidosta. Toronton yliopiston tutkijoiden tänä vuonna julkaisema katsaus nostaa esiin myös lääkkeiden vaikutuksen.

Sadat lääkkeet voivat kuivattaa suuta. Niihin kuuluu esimerkiksi eräitä verenpaine-, masennus- ja allergialääkkeitä sekä ahdistuksen hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Myös osa virtsarakon toimintahäiriöihin käytettävistä lääkkeistä vähentää syljeneritystä.

Sylki huuhtelee suusta ruoantähteitä ja auttaa pitämään haitallisia mikrobeja kurissa. Kun sylkeä erittyy liian vähän, hengitys voi alkaa haista. Samalla hampaiden reikiintymisen ja suun sienitulehdusten riski kasvaa.

Kaikki lääkkeisiin liittyvä haju ei kuitenkaan synny suussa. Joidenkin lääkeaineiden hajotessa elimistössä muodostuu haisevia yhdisteitä, jotka kulkeutuvat veren mukana keuhkoihin ja poistuvat uloshengityksessä. Tällainen mekanismi tunnetaan esimerkiksi disulfiraamin eli Antabuksen vaikuttavan aineen yhteydessä.

Lääkkeen käyttäminen ei silti tarkoita, että hengitys alkaisi haista. Tutkijat toteavat, että lääkkeiden ja hengityksen hajun yhteydestä tarvitaan lisää tutkimusta.

Jos suu kuivuu ja hengitys haisee, lääkitys kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa. Joskus lääkäri voi vaihtaa valmisteen tai muuttaa annostusta. Kuivuutta voi helpottaa myös vedellä, sokerittomalla purukumilla tai sylkeä korvaavilla valmisteilla. Lääkitystä ei pidä muuttaa omin päin.

Teksti: Timo Palonen

Lähteet: Washingtonin yliopisto, Scientific Reports ja International Dental Journal,