Hivin hoitotulokset ovat Suomessa hyviä – tämä on edelleen haasteena

0

Viime vuonna hivin lääkehoito onnistui 95 prosentilla hiv-potilaista Suomessa. Tämä käy ilmi ensimmäisistä kansallisen hiv-laaturekisterin havainnoista.

Hiv-hoidon haasteena on kuitenkin se, että merkittävä osa uusista tartunnoista todetaan myöhään: noin puolet useiden vuosien viiveellä ja lähes kolmannes vasta taudin edettyä aids -vaiheeseen tai lähelle sitä.

Hiv aiheuttaa pysyvän virusinfektion, joka hoitamattomana vaurioittaa vakavasti elimistön puolustusjärjestelmää. Hiv-tartunta on usein vuosia oireeton. Aidsiksi kutsutaan tartunnan viimeistä vaihetta, jolloin elimistön puolustuskyky on selvästi heikentynyt ja tartunnan saanut sairastuu johonkin hiv:n liitännäistautiin, kuten hengenvaarallisiin muihin infektioihin tai syöpään.

Hiv-infektioon ei ole parantavaa hoitoa, mutta onnistuneella lääkehoidolla voidaan estää viruksen lisääntyminen. Näin taudin eteneminen pysähtyy eikä hiv enää tartu muihin ihmisiin.

Testiin, jos on ollut hiv -tartunnan riski

Suurin osa hiv -tartunnoista saadaan suojaamattomassa seksissä ja huumausaineiden pistovälineiden yhteiskäytössä. Hiv ei tartu arkipäivän kontakteissa. Testissä kannattaa käydä, sillä ajoissa todettu hiv ei lääkehoidon ansiosta lyhennä elinikää tai tartu edelleen.

Testissä voi käydä noin kuukauden kuluttua tartunnan mahdollisuudesta, jolloin valtaosa tartunnoista on jo havaittavissa. Negatiivinen testitulos pitää kuitenkin vielä varmistaa, kun tartunnan mahdollisuudesta on kulunut kolme kuukautta. Hiv voi tarttua eteenpäin, vaikka tartunta ei vielä näy testissä. Huolehdi jatkotartuntojen ehkäisemisestä käyttämällä kondomia.

Maksuttomaan hiv-testiin voi hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon tai hiv-työtä tekevien järjestöjen toimipisteisiin. Niissä testiin pääsee nimettömänä, ilman lääkärin arviota ja tarvittaessa muuallakin kuin kotipaikkakunnalla. Testissä voi käydä myös yksityisessä terveydenhuollossa tai tehdä testin kotona.

Hiv-hoidon laatua seurataan

THL kehittää parhaillaan terveydenhuollon kansallisien laaturekistereiden mallia. Kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää, miten rekisteritietoa tulisi kerätä ja miten hoidon laatua voidaan arvioida ja parantaa. Myös laaturekistereiden rahoitus vaatii selvitystä. Hiv on yksi hankkeen seitsemästä pilottirekisteristä.

”Hiv-hoitoa koskeva valtakunnallinen seurantatieto on tärkeää. Rekisterin avulla voimme kehittää hoidon laatua, vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Lisäksi hoitotietoa tarvitaan hiv-tartuntojen ehkäisyyn – onnistunut hoito kun estää jatkotartuntoja”, asiantuntijalääkäri Sanna Isosomppi sanoo.

Hiv-laaturekisteriä kehitetään laaja-alaisena yhteistyönä, johon osallistuu asiantuntijoita THL:sta, hiv-potilaita hoitavista terveydenhuollon yksiköistä ja potilasjärjestöistä.

Jaa

Kommentoi