Sosiaalinen media on mullistanut tapamme olla yhteydessä muihin. Voiko se vaikuttaa meihin negatiivisesti? Asiantuntija vastaa.
Sosiaalinen media mahdollistaa yhteydenpidon vanhoihin ystäviin. Sosiaalisella medialla on muutenkin positiivinen vaikutus monipuolisen yhteiselämän ylläpitämisessä. Vuoteen 2020 mennessä noin kolme miljardia ihmistä ympäri maailman käyttää jonkin sortin sosiaalista mediaa.
Liiallisella ”somettamisella” voi kuitenkin olla haittapuolia. Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi vastasi muutamaan kysymykseemme aiheeseen liittyen.
Some voi muodostua ongelmaksi, jos se alkaa häiritä tai estää jokapäiväistä elämää.
-Myös ihan neutraali sosiaalisen median käyttö voi tuottaa haasteita henkiselle hyvinvoinnille, jos jatkuva ruutuaika alkaa vaikuttaa esimerkiksi uneen pääsyyn ja unen laatuun. Tiedetään, että unen kannalta sosiaalisen median selailu pitäisi lopettaa jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, sillä sininen ruutuvalo sekoittaa tehokkaasti unirytmin. Samoin huomattava ajankäyttö sosiaalisessa mediassa voi vaikuttaa sekä ihmissuhteisiin että arkielämän sujumiseen, josta voi aiheutua henkistä kuormitusta, Aalto-Matturi lausuu.
Somen idea on jakaa. Some rohkaisee käyttäjiä jakamaan elämäänsä samalla kun itse voi pysyä ajan tasalla muiden elämästä. Jatkuva muiden elämän seuraaminen voi kuitenkin saada ihmisen ajattelemaan kriittisemmin itsestään. Altistuminen huolellisesti valituille ja muokatuille, epärealistisille kuville voi olla haitaksi omalle itsetunnolle.
-Puhutaan myös modernista yksinäisyydestä, jossa ihmisellä voi olla satamäärin ystäviä sosiaalisessa mediassa muttei yhtään ystävää, jonka kokisi aidosti läheiseksi. Ja siinä missä sosiaalinen media voi olla paikka, jossa voi kokea arvostusta ja ystävyyttä, se on myös paikka, jossa voi joutua hyvin kielteisten tunteiden ja tekojen, ja suoranaisen kiusaamisen ja henkisen väkivallan kohteeksi, Sari Aalto-Matturi sanoo.
Nettikiusaaminen on myös somen lieveilmiö. Asiantuntija on yhtä mieltä tilastojen kanssa siitä, ettei se kosketa ainoastaan nuoria.
-Voisi ajatella, että nuoret ja aikuiset ovat hyvinkin samalla viivalla sosiaalisen median haasteiden edessä. Elämänkokemuksen puute ja vielä kehittymässä ovat tunnetaidot voivat tehdä nuoren haavoittuvaksi, mutta toisaalta aikuisilla taas sosiaalisen median ja sen pelisääntöjen osaaminen voi olla heikompaa, Aalto-Matturi sanoo.
Mutta mistä varoitusmerkeistä voisi huomata, että sosiaalisen median käytöstä alkaa muodostua ongelma?
-Olemme usein vähän hitaita huomaamaan omaa vointiamme – se ei ole mikään sosiaalisen median erityispiirre. Onkin hyvä oppia tunnistamaan omia tunteitaan. On hyvä pysähtyä miettimään, kuinka paljon aikaa sosiaalisessa mediassa vierähtää, ja onko se aika pois jostain sellaisesta, joka olisi tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta – vaikkapa nukkumisesta, perheen kanssa vietetystä ajasta, työstä, opiskelusta ja ystävien kasvokkaisista tapaamisista. Ja jos omat yhteisöt sosiaalisessa mediassa ovat sellaisia, että ne aiheuttavat ahdistusta ja mielipahaa, kannattaa tietysti miettiä, voisiko aikaansa viettää muualla, painottaa Aalto-Matturi.
Lisäksi Aalto-Matturi korostaa sosiaalisen median pelisääntöjen opettamisen tärkeyttä etenkin nuorille:
-Tuskin sosiaalisessa mediassa voi koskaan olla täysin turvallisesti sen enempää kuin muuallakaan elämässä, mutta sosiaalisen median pelisääntöjä ja taitoja olisi erittäin tärkeää opettaa ja opetella niin koulussa kuin kotonakin. Samoin on tärkeää, että sosiaalisen median erilaisissa yhteisöissä turvallisuusnäkökohdista huolehditaan. Sosiaalisen median kasvatuksessa on varmasti kehitettävää, ja tässä korostaisin kovasti myös vanhempien oman osaamisen lisäämistä ja vanhempien roolia nuorten sosiaalisen median käytössä. Samalla tavalla kuin vanhempien on tärkeää olla kiinnostuneita nuoren elämästä muilla areenoilla, on heidän tärkeää olla kiinnostuneita myös siitä, mitä asioita nuori sosiaalisessa mediassa kohtaa. Erityisen tärkeää on, että nuori osaa turvautua vanhempiinsa jos kohtaa sosiaalisessa mediassa asioita, jotka aiheuttavat ahdistusta.
Alla viisi neuvoa, jotka auttavat pitämään somen käytön kontrollissa:
- Irrottaudu sosiaalisesta mediasta. Voi olla hyvä ajatus pitää taukoa. Etenkin ennen nukkumaanmenoa on tärkeää olla poissa tietokoneen tai kännykän ruudun äärestä.
- Pidä asiat perspektiivissä. On tärkeää muistaa, että somemateriaali voi olla muokattu ennen sen jakamista. Se, mitä näet, ei välttämättä ole koko totuus siitä, mitä on tapahtunut.
- Tasapaino on avainasia. Sosiaalisen median käytön tulisi elää päivittäisten askareiden rinnalla niiden korvaamisen sijasta.
- Aseta aikaraja. Keskimääräisen nettikäyttäjän arvioidaan käyttävän yli kaksi tuntia päivässä sosiaalisessa mediassa. Nuorten väitetään kuitenkin käyttävän someen jopa huikeat yhdeksän tuntia päivässä.
- Harrasta liikuntaa. Hyvä tapa ylläpitää terveellinen tasapaino virtuaalisen ja oikean elämän välillä.
Lähde: Treated.com