Ylipainoisten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on ylipainoisilla lähes kolminkertainen, lihavilla kahdeksankertainen ja vaikeasti
lihavilla 16-kertainen normaalipainoisiin verrattuna. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Normaalipainoiset sairastuivat tutkimuksen kymmenen seurantavuoden aikana myös sepelvaltimotautiin, astmaan, polvi- tai lonkkanivelrikkoon, kihtiin tai sappikivitautiin huomattavasti harvemmin kuin ylipainoiset tai lihavat.
THL:n tutkimusraportissa esitetään suomalaisiin väestötutkimus- ja rekisteriaineistoihin perustuen havaintoja siitä, miten sairauksien kehittyminen kymmenen vuoden seurannan aikana on erittäin selvästi yhteydessä lähtötilanteen painoindeksiin. Tutkimuksessa oli mukana runsaat 12 000 suomalaista, jotka osallistuivat FINRISKI-tutkimuksiin vuosina 2002 ja 2007. Kenelläkään heistä ei ollut lähtötilanteessa todettu tutkittavia sairauksia.
Painonhallinnalla iso merkitys toimintakykyisten elinvuosien turvaamisessa
Normaalipainoisista miehistä ja naisista vain harva (35–54-vuotiaista alle 2 %, 55–74-vuotiaista alle 5 %) sairastui kymmenen vuoden seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen. Sairastuminen oli sekä miehillä että naisilla sitä yleisempää, mitä enemmän henkilöllä oli liikapainoa lähtötilanteessa. Yleisintä tyypin 2 diabetekseen sairastuminen seurannan aikana oli niillä miehillä ja naisilla, joiden painoindeksi oli vähintään 30 kg/m2.
Tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että tyypin 2 diabetes oli tutkituista sairauksista yleisin lihavuuden seuraus, mutta jo varsin vähäinen (3–5 kg) laihtuminen elintapoja muuttamalla lähes puolittaa tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin 7–10 vuoden seurannassa henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto.
Tutkimustulokset korostavat painonhallinnan merkitystä terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien turvaamisessa.