Oulun yliopiston tutkimus paljastaa yhteyksiä elintapojen, elämäntilanteen ja terveyspalvelujen käytön välillä. Yllättäen enemmän terveyspalveluja käyttivät ne, jotka söivät useammin kasviksia.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perusterveydenhuollon palvelujen käyttöä suhteessa elintapoihin, kuten aamupalan syömiseen, kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttötiheyteen, leivästä saadun kuidun määrään, ruokavalion rasvan laatuun, vapaa-ajan liikuntaharrastusten kuormittavuuteen, unen määrään, tupakointiin ja alkoholin käyttöön.
Aineisto koostui yli 5600:sta Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin kuuluvasta henkilöstä.
Tutkimuksen mukaan naiset käyttivät terveyspalveluja miehiä enemmän. Runsaasti terveyspalveluja käyttäneillä oli muita useammin sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta, masennusta sekä ylipainoa. Koko elämän jatkunut tupakoimattomuus oli puolestaan yhteydessä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön.
Ostaisitko joululahjaksi Pentikiä – tästä kauppaan
Vaikka tutkimus osoitti naisten käyttävän huomattavasti useammin kasviksia verrattuna miehiin, oli kasvisten käyttötiheys yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön sukupuolesta riippumatta: sekä miehistä että naisista runsaasti terveyspalveluja käyttäneet söivät kasviksia keskimäärin useammin kuin vähän palveluja käyttäneet.
Miksi ihmeessä näin?
Päätutkijana toimineen ravitsemusterapeutin Saara Siltasalmen mukaan säännöllinen kasvisten käyttö voi olla seurausta terveyttä edistävien palvelujen käytöstä.
-Tulos voi viitata siihen, että motivaatiota elintapamuutoksiin saattaa syntyä vasta sairauksien riskitekijöiden konkretisoituessa vastaanotolla, Siltasalmi pohtii.
Ostaisitko joululahjaksi Pentikiä – tästä kauppaan
Tutkimuksessa ei eroteltu ennaltaehkäisevien ja sairaudenhoidollisten palvelujen käyttöä. Kansainväliset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että terveellisiä elintapoja noudattavat hyödyntävät enemmän ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.
Myös tutkittavien elämäntilanne vaikutti terveyspalvelujen käyttöön. Naimattomat, eronneet ja lesket käyttivät terveyspalveluja todennäköisemmin runsaasti verrattuna parisuhteessa eläviin. Koulutustasolla ei havaittu olevan yhteyttä palvelujen käyttöön, mutta työkyvyttömyyseläkkeellä olevat käyttivät palveluja selvästi muita enemmän.
Tutkimus toteutettiin osana SEPAS-hanketta, jossa selvitettiin vähäisen liikkumisen ja paikallaanolon kustannuksia yhteiskunnalle. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö, ja siinä olivat mukana Oulun yliopiston lisäksi ODL Liikuntaklinikka, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Tutkimustulokset julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden numerossa 4/2024.