Katse ikäihmisten masennukseen – paljon olisi tehtävissä

0

Jopa kolmannes ikäihmisistä kärsii mielenterveyshäiriöistä, mistä aiheutuu heille ja heidän läheisilleen huolta ja terveydenhuollolle suuria kustannuksia. Jos ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen panostettaisiin, maksaisi se itsensä takaisin jopa viisinkertaisena viidessä vuodessa.

Unettomuus, sydämentykytys ja oudot vatsakivut vaivaavat. Terveyskeskuksen ovi käy, mutta oireiden syytä ei löydetä. Voisiko syy olla psyykkinen?

Joka kolmas yli 65-vuotias kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, kuten masennuksesta tai ahdistuneisuudesta. Mielen ongelmat heijastuvat monesti fyysisinä oireina, jolloin peruspalveluiden käyttö kasvaa ja riski joutua laitoshoitoon lisääntyy. Eliniän pidentyessä ja suurten ikäluokkien ikääntyessä ongelma kasvaa entisestään.

-Jos terveyskeskuslääkärit olisivat paremmin tietoisia siitä, että fyysiset häiriöt saattavat liittyä psyykkisiin ongelmiin, voitaisiin hoito kohdentaa alusta alkaen paremmin. Räätälöidyn hoidon avulla ihmistä hoidettaisiin kokonaisvaltaisemmin ja kustannuksia säästyisi, tutkija Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta uskoo.

Ikäihmisten masennuksista noin puolet on ilmaantunut jo aikaisemmin ja puolet vasta aikuisiällä. Senioreilla masennuksen saattavat laukaista esimerkiksi menetykset, yksinäisyys ja fyysiset sairaudet.

Myös suuret kustannukset

Vuosituhannen alussa tehdyn amerikkalaistutkimuksen mukaan perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon palvelukustannukset olivat masentuneilla lähes puolet korkeammat kuin muilla. Myös Suomessa masentunut ikäihminen käyttää enemmän terveydenhuollon palveluita kuin ikäihminen, jolla ei ole masennusta.

-Ikäihmisten mielenterveystyöhön kulutettu euro maksaisi itsensä takaisin viisinkertaisena viidessä vuodessa. Senioreiden hyvinvointiin tulisi kiinnittää huomiota erityisesti nyt, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja iäkkäiden määrä kasvaa, Saarenheimo sanoo.

Mielenterveysasioista kansalaistaito

Psyykkisten häiriöiden hoito on kuitenkin vasta pyramidin huippu. Tärkeintä olisi rakentaa jo varhain hyvä pohja mielenterveydelle. Tämä onnistuu yhteiskunnan rakenteita muuttamalla. Kunnat tekevät jo nyt runsaasti yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, ja esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton koordinoimassa Eloisa ikä -avustusohjelmassa keskitytään psykososiaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

-Ikäihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua erilaisiin toimintoihin ja olla mielekkäässä roolissa yhteiskunnassa. Mielenterveysosaamisesta tulisi tulla kansalaistaito, jota opetetaan koululaisille, työikäisille ja eläkeläisille, pohtii Marja Saarenheimo.

Kela on mukana psykoterapiakustannuksissa ainoastaan nuorten ja työikäisten kohdalla, ikääntyneet on unohdettu. Yhä useammat ihmiset elävät kuitenkin jopa satavuotiaiksi.

-Jos ikäihmisten mielenterveyteen panostettaisiin, kykenisivät he elämään itsenäistä elämää kauemmin. Se olisi kaikkien kannalta parempi tilanne. Missään tapauksessa ei pidä ajatella, että masennus kuuluisi vanhuuteen.

Jaa

Kommentoi