Lapseen kohdistuva kiusaaminen vaikuttaa kiusatun lisäksi myös hänen lähipiiriinsä. Kiusaaminen on hyvin traumatisoivaa koko perheelle ja tilanteessa kaikki tarvitsevat tukea.
Sarin tytär kärsi koko peruskoulun ajan rankasta kiusaamisesta, joka vähitellen murensi tyttären mielenterveyden ja jätti jälkensä koko perheeseen.
– Tytärtäni kiusattiin johdonmukaisesti useiden vuosien ajan, jonka seurauksena hän sairastui masennukseen ja oli itsetuhoinen, kertoo äiti Sari Jaakkola.
Tilanne on tuttu monessa perheessä, vaikka näin ei saisi olla. Noin joka kahdeskymmenes lapsi ja nuori kokee kiusaamista koulussa viikoittain. Tiedetään, että kiusaamisella on vakavia ja erittäin pitkäkestoisia seurauksia. Kiusaaminen vahingoittaa mielenterveyttä ja aiheuttaa kielteistä minäkuvaa, huonoa itsetuntoa, yksinäisyyttä, itsetuhoisia ajatuksia ja traumoja, jotka voivat säilyä lapsuudesta aikuisuuteen asti.
Vaikka tällä hetkellä Sarin tytär voi hyvin ja elämä on mallillaan, kiusaaminen on jättänyt jälkensä.
– Tyttäreni selvisi masennuksesta voittajana ja meillä elämä hymyilee. Mutta minulla on aina se pieni pelko siitä, että masennus uusiutuu. Ja kaikki vain siksi, että lapseni ei saanut olla oma itsensä. Surettaa, että nuoruus jäi ikään kuin elämättä, kun päivät olivat taistelua, että selviää masennuksesta.
– Oman lapsen joutuminen kiusatuksi on järkyttävää. Aikanaan en voinut edes aavistaa, mihin se johtaa ja kuinka vakavat seuraukset kiusaamisella on. Pelko tyttären menettämisestä oli läsnä jatkuvasti ja elämä oli silloin ”mustaa aikaa”. Lopulta sairastuin myös itse masennukseen, kuvailee Jaakkola.
Vanhemmatkin vaarassa sairastua
Kiusaaminen on vakava ongelma, jolla on mitä suurimmassa määrin vaikutuksia lapsen ja muiden perheenjäsenten mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kiusaamistilanteet on tunnistettava ja niihin on puututtava, painottaa Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Yhteys kiusaamisen ja mielenterveyden häiriöiden välillä on huomattu myös FinFamissa, jossa tarjotaan tukea psyykkisesti sairastuneiden läheisille.
– Monet järjestömme omaisneuvontaan tulevat vanhemmat kertovat pitkään jatkuneesta koulukiusaamisesta lapsen sairastumisen taustalla. Kun tiedämme, millaisia vakavia seurauksia kiusaamisella on, on käsittämätöntä, ettei siihen aina puututa asian vaatimalla vakavuudella.
Kiusaamisen kerrannaisvaikutukset ovat laajat. Se ei vaikuta ainoastaan kiusatun, vaan myös hänen lähipiirinsä elämään ja hyvinvointiin. Raskaan tilanteen vuoksi vanhemmat ovat erityisessä riskissä sairastua itse.
– Kiusaaminen aiheuttaa valtavaa kärsimystä kiusatun läheisille. On lohdutonta kuulla vanhempien hätää ja ahdistusta, kun suru, keinottomuus, syyllisyys ja paha olo lapsen puolesta valtaa elämän, jatkaa Hytönen.
Kiusaamistilanteessa kaikkien perheenjäsenten huomioiminen on tärkeää. Kiusatun ja vanhempien lisäksi myös sisarukset saattavat kantaa suurta huolta ja voivat tarvita keskusteluapua turvallisen aikuisen kanssa. Ilman tukea pitkäkestoinen kiusaaminen voi määrittää koko elämää.
– Läheiset jäävät monesti ihan yksin. Kukaan ei esimerkiksi koskaan kysynyt, miten minä voin. Tätä olisin kaivannut, kertoo koulukiusatun äiti Sari Jaakkola.
Jokaisen vastuulla
Kiusaamistilanteessa tulee kartoittaa koko perheen hyvinvointi ja kaikkien perheenjäsenten tulee saada tukea. Ammattilaisilta saadun avun lisäksi vanhemmat kaipaavat vertaistukea kiusatulle ja itselleen.
– Itse emme saaneet aikanaan mitään tukea. Erityisesti alkuvaiheessa olisimme kaivanneet koulun puuttumista kiusaamiseen, mutta myöhemmin olisin kaivannut myös vertaistukea. Ihmistä, joka olisi kokenut saman. Ihmistä, joka olisi valanut toivoa ja uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja siitä, että tästä selvitään, Sari Jaakkola kertoo.
– Järjestöt kuten FinFami tarjoavat tukea ja onkin tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata perheitä vertaistuen äärelle. Samankaltaisessa tilanteessa oleva ymmärtää, mitä itse käy läpi, eikä aina tarvita edes sanoja, lisää FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen.
Kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen on olemassa välineitä. Näiden lisäksi Hytönen peräänkuuluttaa jokaisen vastuuta siitä, millaista käyttäytymistä sallimme tai millaisia käsitteitä ja puhetapaa käytämme kiusaamisesta puhuttaessa.
– Kiusaaminen ei katoa vähättelyn tai vaikenemisen avulla. Emme voi puhua vain lasten välisestä ”nahistelusta” tai mennä sen taakse, että ”ainahan kiusaamista on ollut”. Meidän on syytä pysähtyä pohtimaan, millä termeillä tästä vakavasta asiasta puhumme ja tehdä kaikkemme kiusaamisen kitkemiseksi.
– Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus kiusaamattomuuteen ja turvalliseen arkeen. Kiusaaminen on mahdollista lopettaa, jos yhteinen tahtotila on olemassa, muistuttaa Hytönen.
Sarin haastattelu on järjestynyt Mielenterveysomaiset FinFamin kautta