Suomessa käynnistyy laaja tutkimus, jossa selvitetään matalan kynnyksen psykoterapeuttisten hoitojen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää suomalaista hoitojärjestelmää vastaamaan paremmin kasvavaan mielenterveyden hoidon tarpeeseen.

Matalan kynnyksen psykoterapeuttisten hoitojen vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen kohteena on kolme Suomen perusterveydenhuollossa yleisesti käytössä olevaa masennuksen ja ahdistuksen hoitomuotoa. Tuloksien avulla voitaneen kehittää suomalaista hoitojärjestelmää vastaamaan paremmin yhä kasvavaan mielenterveyden hoidon tarpeeseen.

Kyseessä on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, johon haetaan yli 2000 osallistujaa kymmeneltä hyvinvointialueelta.

Tämän kaltainen tutkimus ei olisi aiemmin ollut mahdollista

Mielenterveysongelmat ovat Suomessa yleisin syy sairauspäivärahakausille sekä työkyvyttömyyseläkkeille. Yleisimmät elämänlaatua ja toimintakykyä heikentävät mielenterveyden häiriöt ovat puolestaan masennus ja ahdistuneisuus.

-Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamista kustannuksista vain pieni osa syntyy palveluiden käytöstä – suurin osa kuluista on epäsuoria, yhteiskunnallisia kustannuksia, kuten työkyvyttömyyttä. Varhaisen vaiheen terapiat ja digitaaliset hoitomuodot ovat äärimmäisen edullisia, jos niitä vertaa esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuviin kustannuksiin, kertoo vastuututkija, apulaisprofessori Max Karukivi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Tutkimuksessa verrataan kognitiivisen lyhytterapian, ohjatun omahoidon ja nettiterapian vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Yksilön paranemisen lisäksi tutkimuksessa seurataan terveyspalveluiden käyttöä ja työllistymistä.

-Tämän kaltainen tutkimus ei olisi ollut muutama vuosi sitten mahdollista. Hyvinvointialueiden perustaminen sekä kansallinen Terapiat etulinjaan -yhteistyö on mahdollistanut sen, että hyvinvointialueilla eri puolilla Suomea on tällä hetkellä yhteneväiset toimintamallit ja samat menetelmät käytössä perustason mielenterveyspalveluissa. Tämä on merkittävää paitsi kansallisen tutkimuksen, niin ennen kaikkea palveluiden yhdenvertaisuuden edistämisen kannalta, sanoo tutkimuksesta vastaava ylilääkäri, professori Suoma Saarni HUSin Psykiatrialta.