Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa.
Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.
Tämä käy ilmi tuoreista mikrobilääkkeiden kulutuksen seurantaraporteista, jotka julkaistiin Euroopan antibioottipäivänä 18. marraskuuta eli eilen.
-Korona-aikana sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari.
Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.
Kulutus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin
Hyvä uutinen on, että antibioottien kokonaiskulutus laskee edelleen kaikissa sairaanhoitopiireissä Suomessa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.
Esimerkiksi sienilääkkeiden kohdalla erot kulutuksessa ovat suurimmillaan lähes kaksinkertaisia.
Antibioottien kulutusta seurataan, jotta voidaan havaita mahdolliset ongelmakohdat sekä käynnistää toimet, joilla kulutusta voidaan vähentää ja kohdistaa tarkemmin.
Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin edelleen kaventunut.
Mikrobilääkkeiden kulutuksen seuranta on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.