Nepsy-lapsi ja -nuori väsyy usein muita enemmän, eikä hän aina tiedä miten hoitaa haastavia tilanteita. Tämä saattaa näyttäytyä esimerkiksi levottomuutena, ärtymisherkkyytenä tai vetäytymisenä.
Coronarian erikoislääkärin laatimat vinkit auttavat ymmärtämään nepsy-lasta ja -nuorta sekä helpottamaan hänen arkeaan niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.
Nepsy- eli neuropsykiatrisiin kehityksellisiin häiriöihin liittyy erityislaatuisuutta aivojen tiedon ja ärsykkeiden käsittelyssä. Tämä vaikuttaa yksilöllisesti arkitoimista suoriutumiseen, kaverisuhteisiin ja koulutyöhön. Neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD, ADD) ja autismikirjon häiriöt, sekä nykimis- eli niin sanotut tic-häiriöt.
Nepsy-piirteet ovat yksilöllisiä
Jokaisella lapsella ja nuorella nepsy-haasteet sekä -vahvuudet painottuvat yksilöllisesti; tämän vuoksi nepsyä voi olla vaikea tunnistaa.
-Työurani aikana on tullut vastaan tilanteita, joissa hoitamaton nepsy-häiriö on löytynyt, kun lapselle tai nuorelle on haettu apua ahdistus- tai masennusoireiden vuoksi, toteaa Coronaria kuntoutuspalveluiden lastenpsykiatri ja -neurologi Anni Tuominen.
Osalla nepsy-piirteet ovat ulospäin huomaamattomampia, mutta silti lapsi ja nuori voi kuormittua. Kuormittuneena keskittyminen, tunteiden sekä käyttäytymisen säätely vaikeutuu ja joustaminenkin on vaikeampaa. Tällöin nepsy-piirteet tulevat vahvemmin esiin.
Nepsy-lasta ja -nuorta kuormittavat arjessa erilaiset asiat. Kuormitusta voivat aiheuttaa tarkkaavaisuushäiriöoireet, sosiaaliset tilanteet, oppimisen vaikeudet, tunneasiat ja/tai aistiherkkyydet, esimerkiksi ympäristön äänet, valot ja ohikulkevan hipaisu tai hajut. Tunnistamalla kuormitusta aiheuttavat tekijät löydetään toimivat työvälineet, joilla minimoida kuormitusta.
Vinkkejä kuormituksen minimointiin
Vireyden, tarkkaavaisuuden ja tunnetilan säätelyyn voidaan löytää yksilöllisiä kuormitusta vähentäviä ja toimintakykyä tukevia keinoja aistikokemusten avulla, esimerkiksi
- kylmän veden juonti tunnetilan rauhoittamiseksi
- sopivan musiikin kuuntelu vireystilan nostamiseksi tai rauhoittamiseksi
- kuulosuojaimien käyttö ääniärsykkeiden vähentämiseksi
- tasapaino- tai nystyrätuolin käyttö keskittymistä vaativissa tilanteissa
- sermin käyttö näköärsykkeiden vähentämiseksi.
Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi auttavat arjessa
Riittävä uni ja säännöllinen unirytmi tukevat keskittymistä ja tunteiden säätelyä. Arjessa auttavat myös säännöllinen ateriarytmi, rutiinit, selvät ja johdonmukaiset säännöt sekä itselle sopiva liikkuminen.
Käskytys ja joustamattomuus eivät useinkaan toimi, lasta ja nuorta on tärkeä kuulla ja osallistaa. Onnistumisen kokemukset vahvistavat nepsy-lapsen ja -nuoren myönteistä kehitystä. Jokainen tarvitsee yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mukavia yhdessäolon hetkiä toisten kanssa. Näillä eväillä tuetaan hyvää psyykkistä kehitystä, mutta myös keskittyminen, muistaminen ja tunteiden säätely toimivat paremmin myönteisessä tunneilmapiirissä.