Reisjärveläinen Mika Vuorenmaa on löytänyt arkeensa uusia mielekkäitä asioita. Hän pelaa kävelysählyä, ulkoilee perheen Toivo-koiran kanssa ja toimii Jokilaaksojen aivoyhdistyksen puheenjohtajana.

Vapaaehtoistyössä hän voi auttaa muita samankaltaisia asioita kokeneita.

– Vertaistuellisessa vapaaehtoistoimessa tunnen olevani juuri oikeassa paikassa – siellä, missä minua tarvitaan ja mistä itse saan voimaa.

Vielä muutama vuosi sitten Mikan päivät täyttyivät maatilan töistä ja koneurakoinnista. Hän vastasi sukunsa tilasta 30 vuotta ja teki urakointitöitä kahden vuosikymmenen ajan.

Maaliskuussa 2022 hän valmistautui lähtemään navettaan. Mika oli tuolloin 52-vuotias.

– Lähdin hakemaan vaatteita pesuhuoneesta, kun kaikki alkoi. Valtava päänsärky, sellainen, jota en ollut koskaan ennen kokenut, iski kesken matkan.

Sai itse soitettua avun

Mika kaatui eteisen lattialle eikä päässyt ylös. Kun hän yritti nousta, näkö sumeni ja tajunta oli pettää. Hän huomasi lopulta pitävänsä puhelinta kädessään ja sai soitettua hätänumeroon.

Lue lisää juttujamme:

Sairaalassa oireiden syyksi todettiin laaja pikkuaivoinfarkti. Ajoissa aloitettu liuotushoito pelasti Mikan hengen, mutta infarkti halvaannutti hänen vasemman puolensa.

Kävelemistä piti harjoitella alusta asti. Aluksi apuna oli rollaattori. Ensimmäinen harjoituskerta portaissa jäi erityisesti Mikan mieleen.

– Se oli oikeasti pelottavaa, mutta selvisin siitä. Tunsin ylittäneeni itseni.

Sairastumisen tarkka syy jäi avoimeksi.

– Yksiselitteistä syytä sille, miksi sain aivoinfarktin näinkin nuorena, ei löydetty. Osansa lienee stressaavalla työelämällä ja hieman huonosti hoidetulla verenpainetaudilla ja kolesterolilla. On mahdollista, että myös sairastamallani koronalla oli sormensa pelissä – tai sitten ei, Mika Vuorenmaa pohtii.

Vaikeinta oli luopua tilasta

Kuntoutuminen auttoi Mikaa takaisin jaloilleen, mutta työelämään hän ei enää pystynyt palaamaan. Koneurakointi jäi, ja vuoden 2024 alussa myös maatilan toiminta päättyi.

– Se oli ehkä kaikista vaikeinta. Sukupolvien ajan omistuksessamme ollut tila oli lopetettava, eikä lopetuspäätös ollut kiinni omasta tahdostani.

Liisa Jaakonsaarella aivoinfarkti – tämä on tilanne

Sairastumisen seuraukset eivät nykyisin välttämättä näy muille. Mikan vasemmalla puolella on silti yhä lieviä halvausoireita. Väsyneenä hänen tasapainonsa heikkenee, ja toisesta korvasta kuulo on lähes kokonaan poissa.

Ben Zyskowicz sai aivoinfarktin

Luonto, liikunta ja vertaistuki ovat auttaneet rakentamaan arkea uudelleen. Mika on opetellut elämään niiden muutosten kanssa, jotka sairastuminen toi mukanaan.

– En voi sitä muuksi muuttaa, mutta voin hyväksyä sen ja elää hieman toisenlaista, mutta yhtä täysipainoista elämää kuin ennen sairastumistani.

Aivotapahtuma voi jättää ihmiseen erityisen jäljen

Oireisiin on reagoitava heti

Maailman AVH-päivää vietetään 29. lokakuuta. Päivän aiheita ovat aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy, hoito ja kuntoutus.

Aivoverenkiertohäiriössä eli AVH:ssa veren kulku aivoihin estyy tai aivojen verisuoni repeää. Suomessa sairastuu vuosittain noin 25 000 ihmistä. Heistä noin 18 000 saa aivoinfarktin, noin 1 800 aivoverenvuodon ja noin 5 000 ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA-kohtauksen.

Valtaosa sairastuneista on yli 65-vuotiaita, mutta noin joka neljäs on työikäinen. Aivoinfarktiin sairastuu vuosittain myös noin 600 alle 50-vuotiasta.

Hälytysmerkkejä ovat äkillisesti alkava toispuoleinen raajojen heikkous, suupielen roikkuminen, puhumisen vaikeutuminen sekä näön tai tasapainon häiriöt. Myös äkisti iskevä poikkeuksellisen kova päänsärky voi kertoa vakavasta aivoverenkiertohäiriöstä.

Jos epäilet aivoverenkiertohäiriötä, soita heti numeroon 112. Kiireellistä arviota tarvitaan myös silloin, kun oireet menevät nopeasti ohi.

Lähde: Aivovammaliitto