Viihtyisät tilat voivat toimia yritykselle tärkeänä käyntikorttina, mutta heijastuuko tilojen prameus työtehoon?
Toimistotyöläisten arki on viime vuosina kokenut mullistuksia, kun työhuoneiden ja avokonttoreiden sijaan yhä useammassa yrityksessä on alettu suosia monitilatoimistoja.
Työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työterveyspsykologi Marja-Leena Haavisto Terveystalosta kertoo, että työympäristössä pitäisi aina huomioida kolme erityispiirrettä: toiminnallinen, sosiaalinen ja psykologinen puoli.
– Sen lisäksi, että työnteolle tulee olla hyvät puitteet ja työtä täytyy olla mahdollista tehdä ergonomisesti, tulisi työskentelytilojen tukea monipuolista työskentelyä: ryhmätyötä ja vuorovaikutusta sekä mahdollistaa se, että työntekijällä säilyisi jonkinlainen hallinnan tunne. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, onko työpaikalta mahdollisuus löytää omaa tilaa ja tarvittaessa paikka, jossa voi keskittyä, Haavisto selittää.
Muunneltavuus miellyttää, äänet ärsyttävät
Nopeasti yleistyneiden monitilatoimistojen etu piilee juuri tilojen monipuolisuudessa: perinteisten työpisteiden ohella tarjolla on avointa, jaettua tilaa sekä esimerkiksi palaveritiloja, rennompia kohtaamispaikkoja, taukotiloja ja keskittymistä helpottavia hiljaisia työskentelytiloja. Paikkaa voi päivän mittaan vaihdella tarpeen mukaan, ja ihmisten välinen vuorovaikutus lisääntyy usein aidosti, mikä voi vaikuttaa työyhteisöön myönteisesti.
– Jos tällaisessa ympäristössä työskentelevä kokee asian myönteisesti ja tuntee saavansa tiloista työlleen tukea, se voi vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi luovuuteen tai tehostaa työn imua, eli asioihin uppoutumista ja työlle omistautumista. Toimivat tilat ovat yhteydessä vähäisempään stressiin, Haavisto sanoo.
Osa nauttii muutoksesta, mutta kaikkia se ei miellytä. Hankalimmaksi koetaan se, että nimettyjä työpisteitä ei ole lainkaan – varsinkin jos työskentelypisteitä ei ole riittävästi saatavilla.
– Muutos yksityisistä työhuoneista tai avokonttorista monitilatoimistoon on iso. 30–40 % ihmisistä kokee olevansa meluherkkiä, eli äänet häiritsevät helposti keskittymistä. Se, että on muita ympärillä, voi myös vähentää vuorovaikutusta, sillä moni vähentää tällöin keskustelemista välttääkseen häiritsemästä muita.
Täysi hiljaisuuskaan ei kuitenkaan ole tavoiteltavaa: tutkimusten mukaan tuottavuutta ruokkii parhaiten puron solinan kaltainen rauhallinen taustaääni.
Sirkushuveja vai tehoa työntekoon?
Jotkut yritykset panostavat tiloihinsa astetta enemmän. Etenkin aloilla, joilla tekijöistä kilpaillaan, on työskentelytilojen ohella keskiöön nostettu sosiaaliset tilat, kuten tauko- ja harrastetilat. Miten työnteko sujuu espressokoneiden, riippumattojen ja pingispöytien katveessa?
Erilaiset viihdykkeet voivat olla statuskysymys ja houkutin rekrytoinnissa, mutta Haaviston mukaan niillä voi olla todellista arvoakin.
– Aivoille pitäisi antaa päivän aikana taukoja. Taukojen aikana asiat järjestyvät, ajatukset pääsevät virtaamaan vapaammin ja vapaamuotoisemmat keskustelut muiden kanssa voivat johtaa uusiin ideoihin. Jos taukojen pitämiselle on luotu houkuttelevat puitteet ja monipuolisia virikkeitä, se voi kannustaa toimimaan näin, millä taas voi olla myönteisiä vaikutuksia työlle, Haavisto sanoo.
Toisaalta jos virikkeitä on tarjolla liiankin kanssa, voivatko ylimääräiset houkutukset viedä varomattoman ahertajan mennessään?
– Jos oman työ suunnittelu sujuu ja on muutenkin itseohjautuva työtavoitteidensa suhteen, biljardipöydät tai säkkituolit eivät nakerra työtehoa, vaan antavat hyvän syyn jaloitella ja virkistää ajatuksia työpäivän aikana.
– Toki jos työpaikasta muodostuu ajanviettopaikka, työ- ja vapaa-ajan ero voi alkaa hämärtyä, mikä ei ole hyvä asia, Haavisto huomauttaa.
Työn laatu ratkaisee
Yksilölliset erotkin vaikuttavat. Toisille ympäristön visuaalisuus on tärkeämpi asia kuin toisille. Häiriöherkälle monitilatoimiston äänimaailma voi olla rasite, eikä introvertti välttämättä innostu pingismatsista kesken työpäivän.
Lopulta asiaan vaikuttaa eniten tehtävän työn laatu. Epäkiinnostava työ tuskin muuttuu kiinnostavaksi värikkäiden tilojen avulla, ja työn asettamat vaatimukset vaikuttavat paljon siihen, millaiset tilat kenenkin tapauksessa ovat ideaaleimmat. Joustavuus ja mahdollisuus vaihtaa tilaa työtehtävän mukaan kuitenkin lisää merkittävästi tyytyväisyyttä ja hyvinvointia.
Omasta työympäristöstä kannattaa kuitenkin yrittää tehdä itselleen mieleinen.
– Monet meluherkät tietotyöläiset suosivat avokonttorissa vastamelukuulokkeita tai hyödyntävät etätyömahdollisuuksia. Tiettyyn paikkaan sidotuissa työtehtävissä vaikutusmahdollisuudet voivat olla rajallisemmat, mutta tällöin voi panostaa ainakin taukojen pitämiseen ja siihen, että taukotilat olisivat mahdollisimman toimivat ja mielekkäät, Haavisto vinkkaa.