Parodontiitti on hampaan kiinnityskudossairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta. Suomalaisten väestötutkimusten mukaan noin kaksi kolmasosaa yli 30-vuotiaista kärsii parodontiitista. Usein huomaamattomasti etenevä tauti vaikuttaa myös yleiseen terveydentilaan. Hammas Mehiläisen data kertoo, että parodontiittipotilailla on todettu tyypin 2 diabetesta 20 prosenttia ja toistuvaa masennusta 11 prosenttia keskimääräistä useammin.
– Suomalaisten suun terveydenhoidon taso on korkea, mutta suun terveys kokonaisuutena on elintasoomme nähden huolestuttavan heikko. Vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii viidennes työikäisistä suomalaisista, mikä on selvästi enemmän kuin läntisissä verrokkimaissa. Hammas Mehiläisen data osoittaa, että 28 prosentilla Hammas Mehiläisessä asioineella Mehiläisen työterveysasiakkaalla on parodontiitti, kertoo Hammas Mehiläisen johtava hammaslääkäri Erkki Virta.
Parodontiitin oireet muistuttavat aluksi ientulehdusta, kuten verenvuotoa ikenistä, pahanhajuista hengitystä, pahaa makua suussa ja hampaiden asentojen muutoksia. Pitkälle edenneessä parodontiitissa hampaat voivat alkaa heilua ja lopulta jopa irrota.
– Parodontiitista kärsii suuri osa väestöstä, mutta moni ei tiedä siitä, koska se voi olla pitkään oireeton. Parodontiitin toteamiseen tarvitaan hammaslääkärin apua, joka tekee ientaskumittauksen ja tarvittaessa röntgenkuvauksen, Virta toteaa.
Parodontiitti on yleisempää miehillä kuin naisilla. Väestötutkimuksista ilmenee, että työikäisillä miehillä sitä esiintyy yli 70 prosentilla ja naisilla yli 55 prosentilla. Virran mukaan miesten ja naisten välinen ero parodontiitin esiintyvyydessä selittyy osittain hampaiden säännöllisemmällä omahoidolla.
Vaikuttaa yleisterveyteen
Parodontiitti ei vaikuta pelkästään suun terveyteen, vaan sillä on vaikutuksia yleiseen terveydentilaan: pitkäaikainen tulehdustila hampaan kiinnityskudoksessa mahdollistaa mikrobien leviämisen verenkierron kautta muualle elimistöön aiheuttaen matala-asteisen tulehduksen.
– Parodontiitti pitää yllä elimistön matala-asteista tulehdusta ja lisää esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktin riskiä sekä heikentää diabeteksen hoitotasapainoa. Suun tulehduksilla voi olla myös paikallisia vaikutuksia, kuten hampaiden menetystä tai vakavia tulehdustiloja, jotka vaativat pitkittyessään sairaalahoitoa, sanoo Virta.
Suun terveydellä ja erityisesti parodontiitilla on Hammas Mehiläisen terveysdatan mukaan olemassa yhteys muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja masennukseen. Parodontiittipotilailla on todettu tyypin 2 diabetesta 20 prosenttia ja toistuvaa masennusta 11 prosenttia keskimääräistä useammin. Lääketieteellisten tutkimusten mukaan yhteyksiä on havaittu myös Alzheimerin tautiin ja erektiohäiriöihin.
Lisäksi Mehiläisen datan mukaan niillä työterveyshuollon asiakkailla, jotka ohjataan säännöllisesti suun terveystarkastuksiin, todetaan muita useammin parodontiitti. Ilmiö on havaittavissa erityisesti myös niiden suun terveyden asiakkaiden kohdalla, jotka käyvät läpi hedelmättömyyshoitoja tai tarvitsevat tapaturman takia leikkaushoitoa.
– Tämä voi johtua siitä, että parodontiitti on yleisesti alidiagnosoitu sairaus, ja kun asiakkaita ohjataan aktiivisesti hoitoon ja suun terveyttä arvioidaan kattavasti, parodontiitin toteamisen todennäköisyys kasvaa näissä asiakasryhmissä, toteaa Virta.
Säännöllisesti hammaslääkäriin
Käynnit hammaslääkärissä sekä hyvä suuhygienia ovat avainasemassa parodontiitin ehkäisyssä ja hoidossa.
– Parodontiitin aiheuttamaa kiinnityskudosmenetystä ei voi palauttaa, mutta huolellisella hoidolla sen eteneminen voidaan saada hallintaan ja tulehdus pysäytettyä. Hoito alkaa hammaslääkärin tekemällä puhdistuksella, jossa hampaat ja hampaan juuren pinnat puhdistetaan, ja jatkuu säännöllisillä hammaslääkärin ja suuhygienistin tekemillä puhdistuksilla. Hoidon onnistumisen kannalta tärkeää on hyvä omahoito sekä mahdollisen tupakoinnin lopettaminen, Virta sanoo.
– Suun terveys vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää huolehtia muun terveyden ohella myös suun terveydestä hyvällä omahoidolla, ja säännöllisillä hammaslääkärin ja suuhygienistin käynneillä, päättää Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.