Verkon keskustelupalstalla julkaistiin Niinan kirjoitus, jonka pyysimme luvan kanssa julkaistavaksi myös omille sivuillemme. Mitä mieltä sinä olet tästä mielenkiintoisesta aiheesta?

Olen 30-vuotias nainen, teen töitä kotona, samoin mieheni. Olemme siis etätyöläisiä. Meillä ei ole perhettä.

Koti on meille molemmille rakas, kenelle nyt ei. Puuhastelemme täällä, remppaamme ja rakennamme, kun muilta töiltä ehdimme. Tämä on kotipesämme, jossa tykkäämme viettää paljon aikaa.

Mutta se on meille niin pyhä, ettemme kutsu kotiin koskaan vieraita. Toki nyt poikkeuksia on, mutta meillä ei ole käynyt varmaan kolmeen vuoteen ketään. Nämä säännöt ystävämme ovat hyväksyneet.

Olemmeko outoja?

Mielestäni emme. Minulla nousisi karvat pystyyn, jos joku tulisi kylään kutsumatta. Onneksi ystävämme tietävät ettei meille kävellä kuin hollitupaan. Jos tapaamme kavereita, näemme heitä kahviloissa ja muissa harrastuksissa. Saatamme vuokrata mökin ja mennä kavereitten kanssa sinne. Mutta kotiin meille ei ole mitään asiaa. Täällä haluamme olla rauhassa.

Joskus olemme miettineet mistä tämä johtuu. Olemme tulleet siihen tulokseen, että olemme molemmat varsin hyvin omillamme viihtyviä ja varsin reviiritietoisia ihmisiä. Emme pidä yllätyksistä. Emme pidä siitä että aikataulujamme sotketaan. Olisi kammottavaa, että joku pölähtäisi kylään kun meillä on työt kesken.

Tiedätkö miten elimistösi voi – tilaa tästä Puhti-labratestit (Mehiläinen) ilman lääkärin lähetettä!

Meille tämä ei ole ongelma eikä kaveripiirillemmekään. Joskus tosin mietimme, onko tällainen kovin normaalia. Kertokaa omista kokemuksistamme. Arvostamme niitä.

-Niina ja Pate

Tiedätkö miten elimistösi voi – tilaa tästä Puhti-labratestit (Mehiläinen) ilman lääkärin lähetettä!