Nuorten terveystutkimus: Suurella osalla on huolia, joista ei voi puhua kenellekään

Mehiläinen kysyi yli tuhannelta iältään 15-34 -vuotiaalta nuorelta ja nuorelta aikuiselta heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään terveyden ja hyvinvoinnin teemoista. Tutkimuksen tulosten mukaan nuorista 80 prosenttia kokee olevansa onnellisia ja 79 prosenttia terveitä. Omaan ulkonäköönsä on tyytyväisiä 73 prosenttia tutkimuksen vastaajista.

Elämänlaatua heikentäviä tekijöitä tutkimuksessa nousee kuitenkin esiin useita.

Jaksamisesta ja mielestä vaikea puhua.

Tutkimuksen mukaan 63 prosentilla nuorista ja nuorista aikuisista on terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä huolia, joista he eivät pysty puhumaan kenellekään. Vaikeimmiksi teemoiksi käsitellä puhumalla nousevat alakuloisuus tai masentuneisuus, stressi ja stressinhallinta, väsymys ja jaksaminen sekä yksinäisyys. Näihin nuoret toivoisivat saavansa myös terveydenhuollon asiantuntijoilta tukea.

– Edelleen ajatellaan usein kehon ja mielen olevan kaksi itsenäistä toimijaa. Kehon sairastumisesta puhuminen on sallittua, mutta mielen sairastuminen koetaan häpeällisenä. Tätä näen vastaanotollani kaikissa ikäluokissa. Ihmisen näkeminen kokonaisuutena, yhteiskunnallinen asenteen muutos ja ilmiöiden arkipäiväistyminen ovat hyvin tärkeitä. Jo lapselle on tärkeä rakentua kokemus siitä, että ”minulla on lupa puhua”, sanoo psykologi Riitta Sarpaniemi Mehiläisestä.

– Myös yksinäisyydestä puhumista leimaa häpeä. Helposti ajatellaan, että olenko luuseri, kun en ole haluttu, Sarpaniemi toteaa.

Nuorten kokema stressi ei Sarpaniemen mukaan itsessään ole haitallista. Se on yksi tekijä, joka saa meidät aamulla nousemaan ylös.

– Kielteiseksi stressi muuttuu, jos se on jatkuvaa ja paineita tulee usealta suunnalta – esimerkiksi koulusta tai työstä sekä vaativasta harrastuksesta. Stressi muuttuu haitalliseksi myös silloin, jos siitä ei palaudu enää normaalin kahdeksan tunnin yöunen aikana. Tällöin jaksaminen on nopeasti koetuksella ja se alkaa haitata arkea, hän toteaa.

Tutkimuksen vastaajista 55 prosenttia kokee ympäristön paineiden tuovan stressiä siitä, millainen tulisi olla ja miten elää. Tähän yhtenä vaikuttavana tekijänä psykologi näkee sosiaalisen median.

– Somessa jaetaan parhaita kuvia onnellisista hetkistä. Tästä voi seurata se, että some määrittelee nuorelle riittävän hyvän ja hyväksytyn ihmisen mallin. Ihmiskuva voi jäädä kapeaksi ja nuori kasvaa liian ahtaassa tilassa, sanoo Sarpaniemi.

Unesta ja liikunnasta

Myös kehon terveys mietityttää nuoria ja nuoria aikuisia. Tutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia vastaajista pohtii ovatko omat terveysvaivat normaaleja. Noin viidennes nuorista kokee terveydentilansa huonona tai melko huonona. Kysyttäessä syitä tällaiseen kokemukseen omasta terveydentilasta, vaikuttavat siihen eniten liian vähäinen liikunnan harrastaminen (64 prosenttia), huonosti nukkuminen (53 prosenttia), yksipuolinen syöminen (48 prosenttia) sekä se, ettei itsestä jakseta pitää huolta (44 prosenttia).

– Nuoret tunnistavat hyvin hyvinvointia tukevat elintavat tai niiden puutteen: liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä ja riittävän pitkät yöunet sekä monipuolinen ruokavalio ovat hyvän jaksamisen perusta. Kiireisen arjen keskellä perusasioita ei aina kuitenkaan muisteta tai jakseta priorisoida, ja se näkyy nopeasti hyvinvoinnissa, toteaa yleislääkäri Riina Komonen.

Komosen mukaan kiireinen elämänrytmi ja toisaalta myös suuri määrä tarjolla olevaa hyvinvointitietoa, voivat viedä nuorten huomion pois yksinkertaisista – ja ehkä tylsiltäkin kuulostavista – terveyttä ja hyvinvointia tuovista perusasioista.

– Hyvinvointi lähtee pienistä arjen valinnoista: arkiaktiivisuuden lisäämisestä työmatkoilla tai nukkumaan menemisestä tunnin aikaisemmin, Komonen sanoo.

Tutkimuksen vastanneista nuorista 21 prosenttia vastaajista liikkuu tunnin päivässä vain silloin tällöin tai ei ollenkaan. Kaikista vastaajista 29 prosenttia istuu yli kahdeksan tuntia päivässä. Liikunnan nouseminen tärkeimmäksi tekijäksi oman terveydentilan kokemuksessa ei lääkäriä yllätä.

– Pitkäaikaisten terveyshyötyjen lisäksi liikunnan tuoman mielihyvän voi kokea heti, minkä vuoksi liikunnan ymmärtää helposti terveyttä edistäväksi. Tärkeää on löytää liikuntamuotoja, joista pitää, Komonen toteaa lopuksi.