Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan MS-taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla viimeisten 20 vuoden aikana. Tämä ilmiö näkyy etenkin naisilla, kun taas miesten osalta MS-taudin ilmaantuvuudessa ei ole tapahtunut muutoksia.

Tutkimus on ensimmäinen MS-taudin esiintyvyydestä tehty tutkimus Pohjois-Suomessa. Lisäksi siinä havaittiin, että MS-tautia sairastavilla oli kohonnut riski luunmurtumiin jo aivan sairauden alkuvaiheessa ja riskin lisääntyminen ei liittynyt heikentyneeseen liikuntakykyyn.

Lääketieteen lisensiaatti Olga Krökki väittelee Oulun yliopistossa aiheesta tulevana perjantaina. Neurologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Multiple sclerosis in Northern Finland.

Auringon valo ja MS-tauti

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin etenevä neurologinen sairaus. MS-taudin syntyyn tai sairauden kulkuun vaikuttavia tekijöitä ei toistaiseksi tunneta. Tärkeimpinä riskitekijöinä on pidetty geneettisiä, ympäristöön ja infektioihin liittyviä tekijöitä. Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että D-vitamiini on itsenäinen MS-taudin riskitekijä. Yleisesti tiedetään, että MS-tautia esiintyy enemmän niillä alueilla, joilla auringon valon määrä on matala ja sen vuoksi D-vitamiinin saanti on vähäisempää.

Suomessa MS-taudin esiintyvyys on maailman korkeimpia, mutta esiintyvyys vaihtelee Suomen sisällä alueittain. Väitöstutkimus käsitteli MS-taudin esiintyvyyttä ja tautiin sairastuneiden eliniän ennustetta Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi tutkittiin MS-tautia sairastavien potilaiden muuta neurologista sairastavuutta.

Koska MS-taudin syntyyn liitetty D-vitamiini on merkittävä tekijä myös luun terveydelle, tutkimuksessa selvitettiin luunmurtumien esiintyvyyttä MS-tautia sairastavilla. Aineistona oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa MS-taudin diagnoosin saaneet potilaat vuosilta 1990–2010. Tutkimus osoitti, että MS-taudin esiintyvyys vastaa sairauden keskimääräistä esiintyvyyttä maassamme. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että MS-taudin vuosittainen ilmaantuvuus lisääntyi naisilla, kun taas miehillä vastaavaa kasvua ei nähty. Sairastuneiden eliniän ennuste oli parempi aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna.

Sairastettu aivoverenkiertohäiriö heikensi merkittävästi eliniän ennustetta. Lähes viidesosalla MS-tautia sairastavista oli jokin muu neurologinen sairaus, joista yleisimmät olivat migreeni ja epilepsia. Näillä ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta eliniän ennusteeseen.

Tutkimus tuo myös uutta tietoa MS-tautia sairastavilla esiintyvien muiden neurologisten liitännäissairauksien esiintyvyydestä ja niiden vaikutuksesta eliniän ennusteeseen. Tutkimuksen mukaan liitännäissairauksiin ja luuston terveyteen tulisi kiinnittää enempi huomioita MS-tautia sairastavilla.