Psykologian tutkijat Michiganissa ovat tulleet siihen tulokseen, että itselleen puhuminen kolmannessa persoonassa voi olla avuksi tunne-elämän hallinnassa.
Tutkijat havaitsivat, että kolmannessa persoonassa itselleen puhuminen, esimerkiksi kysymällä ”Miksi Anna on nyt näin hermostunut?” voi auttaa säätelemään tunteita paremmin kuin perinteinen mietiskely tyyliin ”Miksi olen hermostunut?”.
Tulokset julkaistiin Scientific Reports -lehdessä jo vuonna 2017.
Aivoissa nähtiin selviä eroja
Tutkimuksessa tehtiin kaksi koetta. Ensimmäisessä osassa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään ja heille näytettiin sekä neutraaleja että häiritseviä kuvia. Tutkittavien tehtävänä oli reagoida kuviin puhumalla itselleen joko minä-muodossa tai kolmannessa persoonassa.
Toisessa kokeessa osallistujat muistelivat ahdistavia kokemuksiaan. Funktionaalinen magneettikuvaus paljasti, että kolmannessa persoonassa itselleen puhuneet henkilöt käyttivät aivojaan eri tavalla: heidän aivoissaan oli vähemmän aktiivisuutta alueilla, jotka liittyvät syvälliseen itseen kohdistuvaan pohdintaan.
Merkittävää on se, ettei itselleen puhuminen ”ulkoistetusti” vaatinut enempää vaivaa tai keskittymistä — päinvastoin, menetelmä oli vaivaton mutta tehokas.
Tiedätkö miten elimistösi voi – tilaa tästä Puhti-labratestit (Mehiläinen) ilman lääkärin lähetettä!
Tutkijoiden mukaan tällainen puhetapa voi toimia arjen tunnetilojen säätelyn tukena ilman pitkiä harjoituksia tai monimutkaisia tekniikoita.
Käytännössä siis näin:
Kun ihminen puhuu itselleen kolmannessa persoonassa eli käyttää omaa nimeään (esimerkiksi ”Miksi Anna on hermostunut?”), hän ikään kuin ottaa askeleen etäisyyttä itsestään ja omista tunteistaan. Tämä etäisyys auttaa tarkastelemaan tilannetta vähemmän tunnekuohun sisältä käsin ja enemmän ulkopuolisena tarkkailijana.
Tämä näkyy kahtaalta: Aivot reagoivat maltillisemmin häiritseviin ärsykkeisiin. Aivoissa on vähemmän toimintaa niillä alueilla, jotka liittyvät syvään itsereflektioon.
Kolmannessa persoonassa itselleen puhuminen ei poista ongelmaa, mutta se auttaa säätelemään tunnetta. Ihminen ei huku tunteeseen samalla tavalla, vaan saa siihen pientä välimatkaa. Tämä saattaa helpottaa stressin, ahdistuksen tai vaikkapa pelon käsittelyä.
Tutkijat itse vertasivat tätä ilmiötä siihen, miten on usein helpompaa antaa neuvoja ystävälle kuin itselleen. Kun käyttää omaa nimeään, mieli ikään kuin siirtyy neuvonantajan rooliin.
Tutkimusviitteet: Moser, J. S. ym. (2017). Third-person self-talk facilitates emotion regulation without engaging cognitive control: Converging evidence from ERP and fMRI. Scientific Reports, 7(1), 4519.
Michigan State University. (2017). Talking to yourself in the third person can help you control stressful emotions.