Pelkäätkö punkkeja – lue silloin tämä, THL rauhoittelee

0

Kohu punkkien ympärillä paisuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo nyt asiantuntijalääkärinsä suulla ja rauhoittelevaan sävyyn vaarallisen puutiaisaivokuumeen todennäköisyydestä. Mikä on sen saamisen todennäköisyys?

Pitäisikö minun ottaa punkkirokote? Kuten usein käy, vastaukseksi kysymykseen saa sekä hyviä että huonoja uutisia.

Huono uutinen on, että punkkirokotetta ei ole olemassakaan. Punkin tulemista iholle tai sen kiinnittymistä ei voi rokotteella ehkäistä. Punkki tarvitsee veriateriansa, ja jos ihminen on tarjolla, se punkille kelpaa. Rokote on olemassa vain puutiaisaivokuumevirusta vastaan.

Hyvä uutinen on, että puutiaisaivokuumevirus, jota myös puutiaisaivotulehdusvirukseksi kutsutaan, on harvinainen ja hyvin paikallinen virus. Puutiaisaivokuumevirusta vastaan kannattaa ottaa rokote vain hyvin rajatuilla alueilla Suomessa. Kaikki alueet, joissa punkkeja esiintyy, eivät ole puutiaisaivokuumeen riskialueita.

Virusta on esiintynyt vuosikymmeniä muiden muassa Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Näillä seuduilla sekä muun muassa Kokkolan pohjoispuolella virustartunnan aiheuttamia vasta-aineita mitattiin karjasta jo yli 50 vuotta sitten. Kyseisillä alueilla virus on aiheuttanut sairastumisia myös ihmisissä jo vuosikymmenten ajan.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana virus on sairastuttanut ihmisiä myös muun muassa Simon ja Kemin rannikoilla sekä Kotkan saaristossa. Vaikka joitakin tartuntoja on vuosien kuluessa tapahtunut vaikkapa Varkaudessa, Maaningalla, Närpiössä ja Helsingin Isosaaressa, virus leviää varsin huonosti.

Muuttolinnut voivat tuoda virusta kantavia punkkeja uudelle alueelle ja punkit toki voivat matkustaa myös esimerkiksi lemmikkien ja hirvieläinten mukana. Uudelle paikalle saavuttuaan virus etenee punkilta toiselle kuitenkin maltillisesti. Kun punkkeja on kerätty vakiintuneilta puutiaisaivokuumeen riskipaikkakunnilta, vain 1-2 prosenttia punkeista on kantanut virusta.

Sairastuminen puutiaisaivokuumeeseen on huonoa tuuria

Oletetaan, että liikut selkeällä riskialueella, jossa yksi sadasta punkista kantaa virusta. Tiedetään, että noin 10-30 prosenttia tartunnan saaneista saa oireita ja näistä 20-30 prosenttia saa aivokuumeen. Kertomalla todennäköisyydet keskenään, saa arvion riskistä saada aivo-oireinen tauti yhdestä punkin puremasta. Todennäköisyydeksi esimerkiksi Paraisten saaristossa näin laskien saadaan 0,0002-0,0009, eli riski on hyvin pieni selkeällä riskialueellakin.

-Jos et aio oleskella riskialueilla, et tarvitse rokotetta. Jos olet riskialueella vain muutamia päiviä tai viikon, rokote on todennäköisesti turha. Jos aiot oleskella riskialueiksi määritellyillä alueilla viikkoja, mutta lähinnä vain teillä, kaduilla, hiekkarannoilla, patioilla, terasseilla, laitureilla ja sisätiloissa, et tarvitse rokotetta. Jos kuitenkin aiot oleskella viikkoja riskialueilla, ja samoilla luonnossa, liikkua heinikoissa tai rantalehdoissa, sienestää tai marjastaa, sinun kannattaa ottaa rokote, kommentoi THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

On järkevää suojautua punkeilta kaikkialla missä niitä runsaslukuisesti esiintyy, sillä ne levittävät paljon yleisempää bakteeritautia eli borrelioosia. Peittävän vaatetuksen lisäksi myös punkkikarkotteita kannattaa käyttää. Rokotetta sen sijaan tarvitaan hyvin harvoilla alueilla.

Jaa

Kommentoi