Muualta kuin EU:sta tilatuissa tekstiileissä saattaa olla kiellettyjä, terveydelle haitallisia kemikaaleja. Esimerkiksi homeenestoainetta käytetään niin kengissä kuin vaatteissakin, ja se voi aiheuttaa ärsytystä, asiantuntija Sanna Virtanen Allergia- ja astmaliitosta sanoo.
Ihomme on kosketuksissa tekstiilien kanssa valtaosan vuorokaudesta. Huomenna alkavan Allergiaviikon teema painottuukin tänä keväänä tekstiilikemikaaleihin. Aihe, jota harva tulee ajatelleeksi, ennen kuin iho kutisee uuden vaatteen alla.
Allergia- ja astmaliiton mukaan tekstiiliteollisuudessa käytetään noin 3500:aa ainetta, joista peräti kymmenen prosenttia on mahdollisesti terveydelle haitallisia.
-Jos uudet farkut alkavat jalassa kutittaa, voisi olla syytä kiinnostua, mitä vaatteet sisältävät, miten ne on tehty, mistä niitä ostaa ja tuleeko vaatteet pestä ennen käyttöä, viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta toteaa.
Moni uusi vaate onkin syytä pestä ennen käyttöä. Esimerkiksi tekstiilien jälkikäsittelyssä käytetty formaldehydi voi ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä sekä aiheuttaa iholla allergista kosketusihottumaa.
Kemikaaleilla lisätään käyttömukavuutta
Kemikaalien avulla tekstiilille saadaan haluttuja ominaisuuksia, kuten helppohoitoisuus ja käyttömukavuus. Toisaalta niistä poistetaan ei-toivottuja ominaisuuksia, kuten kutistuminen tai rypistyminen.
-Tekstiilikemikaalien tyypillisin haittavaikutus on ihoärsytys ja allergiset ihoreaktiot. Tekstiileiden aiheuttamien allergisten ihoreaktioiden taustalla voi olla aiempi herkistyminen tietyille kemikaaleille, asiantuntija Sanna Virtanen Allergia- ja astmaliitosta kertoo.