THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jälleen päivittänyt alueelliset rokotussuositukset puutiaisaivotulehdustartuntojen ehkäisemiseksi.

Riski sairastua Suomessa TBE-viruksen aiheuttamaan tautiin on edelleen hyvin pieni, mutta alueelliset rokotussuositukset ovat perusteltuja.

On arvioitu että noin 10–30 prosentille TBE-tartunnan saaneista kehittyy oireita. THL:n kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain noin 70–80 puutiaisaivotulehdustapausta. Nämä ovat lähes poikkeuksetta sellaisia, jotka vaativat sairaalahoitoa.

THL:n riskinarvioinnin tavoitteena on tunnistaa ne maantieteelliset alueet, joissa rokottaminen puutiaisaivotulehdusta vastaan on perusteltua.

Tautitapaukset pienillä alueilla

Suomessa TBE-tartunnat ovat yleensä peräisin lähiympäristöstä, erityisesti saaristo- ja rannikkoalueilta sekä suurten järvien lähialueilta. Tautitapaukset rajoittuvat usein pienille maantieteellisille alueille. Tutkimusten mukaan puutiaisten tai tuttavallisemmin punkkien tiedetään viihtyvän niin lehtometsien aluskasvillisuudessa kuin rantaheinikoissakin, mutta myös varjoisissa havumetsissä. Tartuntariskiin vaikuttaa alueen lisäksi siellä vietetty aika.

Lyhyellä vierailulla riski saada tartunta on hyvin pieni, usein käytännössä mitätön, verrattuna pidempiaikaiseen oleskeluun alueella.

Me suomalaiset olemme mökkikansaa. Ei siis ole yllättävää, että haastatelluista TBE-tartunnan saaneista henkilöistä yli puolet kertoi viettävänsä aikaa kesämökillä. Onkin todennäköistä, että osa sairastuneista on saanut tartunnan kesämökkinsä lähiympäristöstä. Huomioitavaa kuitenkin on, että vain pieni osa Suomen lukuisista mökeistä sijaitsee alueilla, joissa esiintyy puutiaisaivotulehdusta.

Teksti jatkuu kuvan alla.

Infograafi. Punkkirokotetta ei ole: TBE-rokote suojaa vain puutiaisaivotulehdukselta. Riskialueilla vain 1-2 prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusvirusta.

Riskialueella ulkoilmaihminen

Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että erityisesti retkeilijät, melojat, pyöräilijät, partiolaiset ja esimerkiksi ammattiurheilijat voivat altistua tartunnalle, mikäli he liikkuvat alueilla missä TBE-virusta esiintyy. Virukselle saattaa altistua riskialueilla myös ammateissa, jotka liittyvät luontoon, kuten esimerkiksi metsä- tai maataloustöitä tekevät.

Luonnossa voi viettää aikaa monella eri tapaa ja myös TBE-tartunnalle voi altistua erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa riskialueilla. Lähes puolet TBE-tartunnan saaneista henkilöistä kertoo, että he harrastavat meille jokaiselle suomalaiselle tuttuja metsäluontoaktiviteetteja kuten sienestystä, marjastusta tai metsästystä.

Retkeilyä ja patikointia harrasti noin kolmasosa vastaajista. Muista luontoharrastuksista mainittiin ratsastus, golf sekä melonta ja purjehdus. Pihan- ja puutarhanhoito kuuluu myös monen suomalaisen ulkoilma-askareisiin ja tämä tuli esille myös haastatteluissa. Erityisesti miehet mainitsivat ruohonleikkuun ja heinän niittämisen.

Suomessa on satojatuhansia koiria ja lemmikkien kanssa liikutaan säännöllisesti erilaisissa maastoissa. Kolmasosa haastattelemistamme henkilöistä kertoi, että perheeseen kuuluu koira. TBE- riskialueilla niin ihmisten kuin koirienkin on mahdollista altistua virusta kantaville puutiaisille.

Syynätään!

Suomessa voi helposti liikkua ja nauttia luonnosta.  Tutkitusti siitä on myös mittavia terveyshyötyjä. Kun liikutaan alueella, jossa on paljon punkkeja, niiden puremia kannattaa yrittää estää myös borreliatartuntojen vuoksi. Tämä onnistuu pukeutumalla pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja esimerkiksi levittämällä Punkki-OFFia paljaaksi jäävälle ihoalueelle.

Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on erityisesti tarpeen borrelioositartunnan estämisessä.

Rokote tarvitaan vain riskialueilla. Urbaanissa asfalttiviidakossa viihtyvän kesäskeittarin ei tarvitse rokotussuojastaan huolehtia, mutta esimerkiksi riskialueen mökkihöperöille koiranomistajille rokotussuositukset ovat perusteltuja.

Riskialueita

Vuosien 2014–2018 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus kuntatasolla oli edelleen korkein Paraisten kunnassa. Paraisilla tautia on todettu viiden viime vuoden aikana keskimäärin 55 tapausta 100 000 asukasta kohden.

Tapausmäärät ovat nousseet merkittävästi Lohjanjärven lounaisalueella, missä puutiaisaivotulehdusta on todettu viiden viime vuoden aikana keskimäärin 43 tapausta 100 000 asukasta kohden. Viime vuonna alueella todettiin jopa 12 tapausta kun aiemmin tapauksia on esiintynyt vuosittain vain muutamia.

Puutiaisaivokuumetta on esiintynyt paljon myös Kotkan saaristossa, missä todettiin keskimäärin 175 tautitapausta 100 000 henkilöä kohden, samoin Kemi-Simon kuntarajan rannikkoalueella (68/100 000) ja Lappeenrannan Sammonlahdessa (60/100 000).

Ahvenanmaalla, missä kansallisen rokotusohjelman rokotukset aloitettiin vuonna 2006, on viiden viime vuoden aikana todettu edelleen noin 25 puutiaisaivokuumetapausta 100 000 asukasta kohden. Tapausten määrä on kuitenkin vähentynyt, sillä ennen rokotusohjelmaa tautiin sairastui enemmän kuin 100 ihmistä 100 000 asukasta kohden.

 

Lähde: THL