Suomalaisista aiempaa suurempi osa kannattaa rahapeliautomaattien sijoittamista erillisiin pelisaleihin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimus. Vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa ehdotusta erillisistä pelisaleista kannattaa reilu puolet (52 %) vastaajista; vastustajia oli runsas viidennes (22 %). Vuonna 2015 ehdotusta kannatti 37 prosenttia vastaajista. 

THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein tehdyllä väestötutkimuksella.

Myös pakolliseen tunnistautumiseen rahapeliautomaateilla suhtauduttiin vuoden 2019 tutkimuksessa myönteisesti: 66 prosenttia vastaajista kannatti ja 15 prosenttia vastusti pakollista tunnistautumista rahapeliautomaateilla pelattaessa. 

Pakollisella tunnistautumisella pyritään estämään alaikäisten pelaaminen. Lisäksi pelaajakohtaisten pelirajoitusten ja -estojen hyödyntäminen edellyttää tunnistautumista. Arpajaislain mukaan tunnistautuminen tulee pakolliseksi kauppojen, kioskien, kahviloiden ja huoltoasemien ynnä muiden rahapeliautomaateilla viimeistään 1.1.2022. 

THL:n erikoistutkija Anne Salosen mukaan erityisesti nuorten aikuisten suhtautuminen rahapelaamiseen oli muuttunut: ”Samalla, kun he pelaavat vähemmän, he suhtautuvat aiempaa myönteisemmin rahapeliautomaattien sijoittamiseen erikseen ja pakolliseen tunnistautumiseen.” 

Suhtautuminen rahapelaamiseen aiempaa kielteisempää

Suomalaisten suhtautuminen rahapelien pelaamiseen on muuttunut tutkimuksen mukaan kaiken kaikkiaan hieman kielteisemmäksi vuoden 2015 jälkeen. 

Vuonna 2019 enemmistö tutkimuksen vastaajista katsoi, ettei rahapelien pelaamiseen pitäisi kannustaa (91 %), että rahapelaamiseen on liikaa mahdollisuuksia (71 %) ja että pelaaminen on vaaraksi perhe-elämälle (61 %). Toisaalta enemmistö oli myös sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus pelata rahapelejä milloin haluavat (61 %), eikä pelaamista ole syytä kieltää (79 %). 

Vuonna 2019 suomalaisten suhtautuminen rahapelaamiseen oli lievästi kielteistä (keskiarvo 22,5), kun vuonna 2015 se oli lievästi myönteistä (keskiarvo 24,3). Suhtautumista rahapelaamiseen tarkasteltiin Attitudes Towards Gambling Scale -mittarilla (ATGS-8). Sen kahdeksan kysymyksen yhteispisteiden perusteella kielteisen ja myönteisen suhtautumisen raja-arvo on 24. 

Yksinoikeusjärjestelmällä on vahva tuki  

Tutkimuksen mukaan rahapelien yksinoikeusjärjestelmän kannatus on vankka: vuonna 2019 vastaajista 72 prosenttia piti yksinoikeusjärjestelmää hyvänä tapana rajoittaa rahapeleistä koituvia haittoja; joka viides (21 %) oli päinvastaista mieltä.

Yksinoikeusjärjestelmän kannatus oli vahvimmillaan vuonna 2015 (77 %), jonka jälkeen kannatus on laskenut vuoden 2007 tasolle (71 %).  Veikkauksella on yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon Manner-Suomessa. 

”Haittojen ehkäisy ja vähentäminen ovat yksinoikeusjärjestelmän keskeinen oikeutus Euroopan unionissa. Yksinoikeusjärjestelmän vahvistaminen on kirjattu Marinin hallituksen ohjelmaan”, muistuttaa Anne Salonen. 

Ulkomaalaiset pelisivustot estoon?

Ulkomaisten peliyhtiöiden toiminnan estäminen Manner-Suomessa on ollut esillä yhtenä keinona tehostaa rahapelihaittojen ehkäisyä. Suhtautumista estämiseen kysyttiin vuoden 2019 tutkimuksessa, jossa sitä kannatti 29 prosenttia ja vastusti 36 prosenttia vastaajista. Käytännössä estäminen voisi tarkoittaa Manner-Suomen ulkopuolisten rahapelisivustojen blokeerausta ja maksuliikenteen estämistä. Näitä toimia ei ole otettu Suomessa käyttöön. Mahdolliseen maksuliikenteen estämiseen ottaa kantaa arpajaislain uudistusta parhaillaan valmisteleva työryhmä. 

THL on tutkinut suomalaisten rahapelaamista, rahapeliongelmien yleisyyttä ja pelaamiseen liittyviä asenteita ja mielipiteitä vuodesta 2007 lähtien neljän vuoden välein 15–74-vuotiaille suomalaisille tehdyllä väestötutkimuksella. Vuonna 2019 tutkimukseen osallistui 3994 suomalaista. Tilastokeskus teki haastattelut puhelinhaastatteluina. THL teki tutkimuksen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta. STM rahoitti tutkimuksen arpajaislain mukaisesti.