Hiihtolomalla talvilajien tuomasta vauhdin hurmasta nautitaan niin laduilla kuin jäilläkin, ja joidenkin juoksuharrastusta eivät edes talven liukkaus ja kylmyys estä. Urheiluvammoja voi ennaltaehkäistä parhaiten satsaamalla varusteisiin ja sovittamalla vauhdin omaan kuntoon ja taitoihin sopivaksi.

Kaikkiin talviurheilulajeihin liittyy loukkaantumisia, mutta laskettelu ja lautailu ovat lajeista tapaturma-altteimmat. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee, joten rinteet ja hyppyrit on syytä sovittaa omiin taitoihin ja varusteisiin sopiviksi.

− Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein varuste on kypärä, mutta myös selkä on hyvä suojata selkäpanssarilla. Etenkin aloittelijat hyötyvät myös rannesuojista, kertoo ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio Terveystalosta.

– Lisäksi varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi siteiden säädöt on aina syytä tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä.

Talviaikaan myös pukeutuminen on taitolaji. Kerrospukeutuminen helpottaa lämmönsäätelyä ja niin sanotuissa hikilajeissa vetoketjulliset tuuletusaukot helpottavat ilmanvaihtoa ja lämpötilakontrollia.

Tunne lajisi riskit

Polvivammat vaanivat erityisesti laskettelijoita. Eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden keskuudessa, mutta myös laskettelijoilla.

− Vaarallisimpia ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaistuneet kypärän käytön yleistymisen myötä. Aina varusteetkaan eivät kuitenkaan suojaa. Näin on erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella off-pisteissä, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa alleen teräviä kiviä, Kallio kertoo.

− Ranne- ja olkapäävammoja sattuu herkästi, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös ”hiihtäjän peukalona” tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta.

Murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Myös harrastejääkiekkoilijoita voi houkuttaa ottaa mallia ammattilaisten näyttävistä otteista, vaikka oma kunto olisi aivan eri tasolla.

− On hyvä tiedostaa, että harrastelijan kudosten kestokyky on huomattavasti heikompi kuin lajin ammattilaisilla. Ja vaikka usein puhutaan ”pipolätkästä”, ei sen pitäisi vähentää kypärän käyttöä, erikoislääkäri Kallio painottaa.

Jos lenkkeilee ympäri vuoden, tulee ottaa huomioon liukkaudesta ja kylmyydestä aiheutuvat haasteet.

− Juoksijan nilkka on altis viimalle, jolloin erityisesti akillesjänne joutuu koville. Lisälämmittimet, kuten kunnon säärystimet suojaavat nilkkaa rajoittamatta sen liikettä. Myös nastoitetut juoksukengät ovat hyvä apu talvisiin juoksuhetkiin.

Rasitusvammoja ehkäistään parhaiten huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta. Myös lämmittely on hyvä tehdä huolella ennen kaikkia hiihtoloman urheilusuorituksia, samoin venyttely liikunnan jälkeen.

Milloin itsehoito ei riitä?

Paha kaatuminen tai kolahdus muuttaa hetkessä lomasuunnitelmat. Kovemman tällin saatuaan kannattaa suosiolla siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio. Vamman laatu on hyvä selvittää heti kaatumisen jälkeen, sillä se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Jos isku on kohdistunut päähän tai niskaan, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin – etenkin, jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä.

− Tavallisesti vain osa tapaturmista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Kallio kertoo.

Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta, joten asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Arveluttavissa tilanteissa asiantuntijan mielipiteen jatkohoidon tarpeesta saa helposti etävastaanoton avulla.