Ihminen ei aina vanhene biologisesti samaan tahtiin kalenteri-iän kanssa. Kalenteri-ikää nopeampi biologinen vanheneminen on yhdistetty korkeampaan sairastumis- ja kuolemanriskiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan tietty ruokavalio oli yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen jo nuoressa aikuisuudessa. 

Biologinen vanhenemisnopeus kertoo poikkeamasta kalenteri-iän ja biologisen iän välillä eli siitä, onko ihminen biologisesti vanha vai nuori suhteessa kalenteri-ikäänsä. Biologista vanhenemista voidaan mitata epigeneettisillä kelloilla.

Epigeneettiset kellot ovat koneoppimismenetelmillä kehitettyjä laskentamalleja, jotka ennustavat biologista ikää perintötekijöiden ilmenemistä säätelevien metyyliryhmien perusteella. 

Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, ennustaako ruokavalio biologista vanhenemisnopeutta nuoressa aikuisuudessa. Tutkimuksen osallistujat olivat 20–25-vuotiaita kaksosia.

Tämä kaikki selvisi tutkimuksesta  

Tulosten mukaan ruokavaliot, joissa korostui niukka kasvisten ja hedelmien saanti sekä runsas punaisen ja prosessoidun lihan, pikaruokien ja sokeroitujen virvoitusjuomien käyttö, olivat yhteydessä nopeampaan biologiseen vanhenemiseen.

Vastaavasti runsaasti kasviksia ja hedelmiä sekä vain vähän lihaa, pikaruokia ja sokeroituja virvoitusjuomia sisältävät ruokavaliot olivat yhteydessä hitaampaan biologiseen vanhenemiseen. 

”Osa havaituista yhteyksistä voi selittyä myös muilla elintavoilla, kuten liikunnalla, tupakoinnilla ja kehon painolla, sillä sekä terveydelle suotuisilla että terveydelle haitallisilla elintavoilla on taipumusta kasaantua samoille ihmisille. Ruokavaliolla säilyi kuitenkin pieni itsenäinen yhteys vanhenemiseen, vaikka otimme muut elintavat huomioon”, sanoo tutkijatohtori Suvi Ravi. 

Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä – lue miten helppoa

Koska tutkittavina oli kaksosia, tutkimuksessa pystyttiin tutkimaan myös geeniperimän vaikutusta ruokavalion ja biologisen iän yhteyteen. Tulosten perusteella näyttää siltä, että yhteinen geeniperimä, mutta ei kaksosten jakama lapsuuden ympäristö, selittää ruokavalion ja vanhenemisen yhteyttä nuoressa aikuisuudessa. 

”Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö terveyttä edistävästä ruokavaliosta olisi hyötyä ihan kaikille”, Ravi tähdentää.  

Tutkimus on osa Ravitsemuksen merkitys kansantautien ehkäisyssä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Juho Vainion säätiö.