Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteessa on suuria eroja suomalaisten yliopistosairaaloiden välillä. Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa hoidetutuilla potilailla oli Suomen pienimmät kuolleisuusluvut, selviää 20 vuoden tutkimusaineistosta.
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on yksi vaarallisimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Siihen menehtyy jopa 40 prosenttia sairastuneista ensimmäisen kuukauden kuluessa.
Vastikään arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, onko SAV-potilaiden ennusteessa eroja Suomen yliopistosairaala-alueiden välillä. Tutkimusaineisto koostui lähes 10 000:sta SAV-tapauksesta vuosilta 1998–2017. Aineisto sisälsi tiedot myös potilaista, jotka menehtyivät ennen neurokirurgiseen hoitoon pääsemistä.
Ennusteet paranivat eniten Helsingissä ja Tampereella
Suomessa SAV-potilaiden hoito on keskitetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan (HUS, TAYS, TYKS, OYS ja KYS). Tutkimuksen mukaan Suomen pienimmät SAV-kuolleisuusluvut olivat Helsingin sekä Oulun yliopistollisissa sairaaloissa hoidetuilla potilailla, ja korkeimmat Turun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimusajanjakson aikana ennusteet paranivat eniten Helsingissä ja Tampereella.
Suurimman ja pienimmän kuolleisuuden ero yliopistosairaala-alueiden välillä oli 52 prosenttia. Erot olivat samankaltaisia naisilla ja miehillä kaikissa ikäryhmissä.
– Alueiden väliset erot yllättivät, sillä Suomessa on suhteellisen yhtenäinen väestö, jolla on hyvin sama mahdollisuus päästä julkiseen sairaalahoitoon. Alueellisten erojen vuoksi sairaalakohtaisia kuolleisuuslukuja ei tulisi käyttää kuvaamaan koko maan lukuja kansainvälisissä vertailuissa, kuten yleensä on ollut tapana, toteaa julkaisun päätutkija Aleksanteri Asikainen Helsingin yliopistosta.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen kaikkien SAV-potilaiden sairaalakuolleisuus oli 20 prosenttia ja HUS-alueella alle 17 prosenttia tutkimusajanjakson lopulla. Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa vastaavat luvut ovat kansallisissa tutkimuksissa olleet noin 25 prosenttia.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että entisessä Töölön neurokirurgi- ja neuroanestesiologijohtoisessa yksikössä SAV-kuolleisuus oli lopulta maamme ja maailman pienimpiä. Nyt kun SAV-potilaiden hoito on siirtynyt uuteen Siltasairaalaan, meidän täytyy seurata kuolleisuuslukuja tarkasti, kertoo HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa SAV-potilaiden hoitoon erikoistunut neurokirurgi Miikka Korja.
Vaatii lisää tutkimusta
Tutkijoiden mukaan aineiston tietojen perusteella ei voi sanoa, mistä kuolleisuuserot sairaaloiden välillä johtuvat. Tästä syystä tutkimustuloksia ei tulisi myöskään käyttää hoidon laadun mittarina yliopistosairaaloiden välillä.
– Kuolleisuusluvut näyttäisivät ymmärrettävästi olevan alhaisimmat sairaaloissa, joissa hoidetaan eniten potilaita sekä potilaita, joiden keski-ikä on alhaisin. Tarkempien syiden selvittämiseksi tarvitsemme tutkimuksia, jotka sisältävät laajemmin tietoa potilaskohtaisista riskitekijöistä sekä sairaaloiden eroavaisuuksista SAV-potilaiden diagnosoinnissa ja hoidossa, sanoo Aucklandin teknillisessä yliopistossa toimiva tutkimuksen vastuututkija Ilari Rautalin.