Koulukotiin nuoruusiässä sijoitetuilla on seitsemänkertainen ennenaikaisen kuoleman riski ikätovereihin nähden.

Yleisimmät kuolemansyyt ovat päihteiden käyttö, itsemurha ja liikenneonnettomuudet. Kuolemanriski koulukotisijoituksen aikana vastaa muun väestön tasoa, mutta sijoituksen päätyttyä ero alkaa kasvaa. Poikien suhteellinen riski on suurimmillaan noin 25 vuoden iässä, kun taas tytöillä suhteellinen riski saavuttaa huippunsa vasta 30 ikävuoden jälkeen.

Tulokset ilmenevät tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantatutkimuksesta, jossa noin yhdeksänsadan vuosina 1991, 1996, 2001 ja 2006 koulukodissa asuneen henkilön kuolleisuustietoja verrattiin vastaavan ikäiseen muuhun väestöön.

Päihteet yleisin syy

Erikoistutkija Marko Manninen pitää tuloksia merkittävinä:

-Ero muuhun väestöön muodostuu heti koulukotisijoituksen päätyttyä, ja iän myötä riski kasautuu. Alkoholi ja huumeet ovat yleisin yksittäinen kuolinsyy: koulukotiin sijoitetuilla on ikätovereihin verrattuna 24-kertainen päihdekuoleman riski. Lisäksi kahdessa kolmesta liikennekuolemasta kuljettaja oli päihtynyt. Itsemurhia esiintyy seitsemänkertaisesti ikätovereihin nähden.

-Tulokset korostavat päihde- ja mielenterveystyön tärkeyttä sekä koulukodissa että jälkihuollossa, toteaa Manninen.

Hänen mukaansa vuonna 1991 sijoitettuina olleista pojista on joka kuudes kuollut.

-Tämä on paljon enemmän kuin monessa vakavassa somaattisessa sairaudessa. Näin suurta ennenaikaista kuolleisuutta voidaan pitää kansanterveydellisenä erityisongelmana, joka vaatii erityistoimia, korostaa Manninen.

Koulukoti = myös mahdollisuus

Koulukotiin sijoitettujen nuorten tausta on usein vaikea: perhe- ja kouluongelmia, päihteiden käyttöä sekä rikollisuutta. Ongelmat ovat kuitenkin vähemmän kroonistuneita ja yhteen kietoutuneita kuin esimerkiksi aikuisilla vangeilla.

Manninen näkee koulukotisijoituksen mahdollisuutena: Mikäli näitä nuoria ei koulukotiin sijoitettaisi, heidän ennusteensa olisi todennäköisesti huomattavasti huonompi.

Koulukoti on kontrolloitu ympäristö, mikä auttaa arkielämän hallinnassa: koulussa käymisestä huolehditaan ja päihteisiin on nollatoleranssi. Työntekijät auttavat nuoria konkreettisesti, esimerkiksi saattamalla psykoterapeutin tapaamiseen.

-Koulukotisijoituksen avulla ongelmien kasautuminen on mahdollista katkaista ja muuttaa elämän suuntaa. Hyvä aikuisuus on realistinen haave, toteaa Manninen.