Syömishäiriöpotilaiden määrä on ollut kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana. Kirjattujen diagnoosien määrä on kasvanut peräti 2,6-kertaiseksi vuodesta 2019 vuoteen 2023. Tieto perustuu lääkärikeskus Mehiläisen keräämään dataan.
Syömishäiriöt ovat yleisiä ja niihin voi sairastua iästä, sukupuolesta tai kehon koosta riippumatta. Suurin osa hoitoon hakeutuvista on kuitenkin nuoria tai nuoria aikuisia. Ahmintatyyppisiset syömishäiriöt korostuvat nuorilla aikuisilla ja työikäisillä.
Mehiläisen psykiatrinen ravitsemusterapeutti Mari Aalto arvioi, että lähes jokaisella hänen vastaanotolleen saapuneella on jollain tavalla häiriintynyt ruokasuhde. Kaikkien terveyden asiantuntijoiden pitäisi osata havaita ongelmat paljon nykyistä paremmin.
– Ahmintahäiriötä sairastava jää usein ilman hoitoa tai häntä hoidetaan väärin. Ulkomuodoltaan ihminen voi olla ylipainoinen ja asiaa hoidetaan usein lihavuutena, kun hoidon pitäisi olla täysin päinvastainen. Ahmintaan liittyvissä häiriöissä on samanlaista laihdutus ja kontrolli -ajattelua kuin anoreksiassakin, ja asiantuntijoiden vääränlainen suhtautuminen vain pahentaa potilaan syömishäiriötä, Mari Aalto täsmentää.
Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ei saavuta aina itse syömishäiriön takia, vaan apua voidaan hakea esimerkiksi painonhallinta-asioissa tai kolesterolin vuoksi.
– Syömishäiriön tunnistaa usein vasta syömishistorian kautta. Kysyttäessä asiakkaalta millainen herkuttelija hän on ja onko syömisen hallinnan tai mielitekojen kanssa haasteita, kipupisteet löytyvät usein tarinoiden kautta. Usein vasta tässä vaiheessa huomataan, että koko ruokasuhde on ollut jo pidempään pielessä. Häiriintynyt ruokasuhde korjataan aina ensimmäisenä – vasta sen jälkeen päästään puuttumaan itse ongelmaan, jos sellainen on, Aalto jatkaa.
Syömishäiriöt, ahdistus sekä masennus kulkevat rinnan
Mehiläisen asiointidata näyttää, että syömishäiriön vuoksi hoitoon hakeutuvilla on usein muitakin diagnooseja ja oireita, kuten ahdistuneisuushäiriöitä, masennusta, unihäiriöitä, kuukautishäiriöitä ja vatsaoireita.
Psykoterapeutti Sini Jylhä-Vuorio muistuttaa, että masennus ja ahdistus voivat laukaista syömishäiriöoireilua, ja toisaalta syömishäiriö voi myös aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistusta. Syömishäiriöiden ja muiden mielenterveyden ongelmien taustalla voi vaikuttaa myös yhteisiä taustatekijöitä, kuten tunteiden tunnistamisen ja säätelyn haasteita, itsetunnon pulmia tai traumaattisia kokemuksia.
– Monet saapuvat psykoterapeutin vastaanotolle aluksi muiden oireiden, kuten ahdistuksen takia. Käyntien edetessä asiakas saattaa kuitenkin tuoda esille syömiseen tai kehonkuvaan liittyviä ongelmia, jotka aiheuttavat merkittävää kärsimystä. Syömishäiriö saattaa jäädä monesti terveydenhuollossa tunnistamatta, mikäli se ei näy ulkoisesti, tai sitä ei huomata mahdollisen ylipainon takaa, Jylhä-Vuorio sanoo.
Psykoterapiassa voidaan hahmotella syömishäiriötä ylläpitäviä oirekehiä, ja pohtia keinoja niiden katkaisemiseksi.
– Vastaanotolla voidaan tutkia tunteita ja tarpeita oireiden taustalla, työstää uskomuksia joustavampaan suuntaan sekä opetella itsemyötätuntoisempaa suhdetta kehoon ja syömiseen. Usein käsitellään myös aiempia keho- tai ruokasuhteeseen negatiivisesti vaikuttaneita kokemuksia, Jylhä-Vuorio jatkaa.
Asiantuntevat ammattilaiset ovat avainasemassa potilaiden kokonaisvaltaisessa hoidossa. Oikea-aikainen ja asianmukainen hoito on syömishäiriöissä keskeistä.
– Vallalla oleva suuntaus mielenterveyshäiriöiden lisääntymisessä ja hoitoon pääsyn haasteissa haastaa myös syömishäiriöiden hoitoa. Viimeisten neljän vuoden aikana etenkin nuorten syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Koronan jälkeen diagnosoidut syömishäiriöt ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti – vanhat tapaukset ovat uusiutuneet ja häiriöt ovat yhä vaikeahoitoisempia. Voi vain kuvitella, miten paljon diagnosoimattomat ja tunnistamattomat syömishäiriöt ovat lisääntyneet, Aalto päättää.
Asiantuntijat: psykiatrinen ravitsemusterapeutti Mari Aalto ja psykoterapeutti Sini Jylhä-Vuorio (Mehiläinen)