Viime vuosina on saatu uutta tutkimustietoa syömisrytmin merkityksestä, kertoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.
Peruslähtökohtana painonhallinnassa on totuttu pitämään sitä, että energian saanti ja sen kulutus ovat tasapainossa.
– Jos siis päivän aikana syö sopivasti kulutukseen nähden, ei ole suurta väliä, mihin aikaan päivästä söisi. Viime vuosina on kuitenkin saatu uutta tutkimustietoa syömisrytmin merkityksestä, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.
Syöminen on hyvä ajoittaa valoisaan aikaan
Ympäristön valo-pimeärytmi säätelee elimistömme uni-valverytmiä. Lisäksi elimistössä toimii monia fysiologisia toimintoja säätelevä niin sanottu perifeerinen kellojärjestelmä. Se vaikuttaa esimerkiksi nälkä- ja kylläisyyshormonien erittymiseen sekä ravintoaineiden imeytymiseen.
Edullisesti lomalle Ruissalon kylpylään
– Jos syöminen on kovin iltapainotteista, käyvät nämä elimistön kaksi kellojärjestelmää eri tahdissa. Tästä seuraa muutoksia elimistön toiminnoissa, muun muassa hormonierityksessä. Seurauksena riski muun muassa lihoa ja sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa. Tästä syystä syöminen kannattaisi mieluiten ajoittaa valoisaan aikaan, rakentaa erityisesti aamun ja päivän ateriat vähän tukevammiksi ja pitää ilta-ateria ja iltapala kevyempinä, Englund jatkaa.
Aamupainotteinen syöminen auttaa painonhallinnassa
Tutkimusten mukaan aamupainotteinen syöminen kannattaa myös siksi, että niillä, jotka syövät proteiinipitoisen aamupalan, elimistö pysyy kylläisempänä päivän ajan.
– Proteiinipitoisen aamupalan ansiosta elimistön syömisen säätely toimii paremmin. Tällöin myös painonhallinta on helpompaa. Säännöllinen syöminen päiväsaikaan tukee myös unirytmiä, Kirsi Englund kertoo.
Vertaile lainoista paras täysin ilmaiseksi
Iltasyömistä ei tarvitse eikä kannatakaan jättää kokonaan pois. Yön aikana esimerkiksi elimistön energiavarastot ja aivojen energiavarastot täytetään. Tätä varten kannattaa syödä kevyttä iltapalaa.
-Kofeiinia, sokeria ja rasvaista tai tuhtia ruokaa kannattaa välttää ennen nukkumaanmenoa, koska ne heikentävät unen laatua. Sen sijaan kannattaa syödä tryptofaanipitoisia ruokia: esimerkiksi banaania, siemeniä, pähkinöitä tai täysjyväviljoja. Iltapalan on hyvä sisältää kuitua ja proteiinia, esimerkiksi maitoa tai kasvispohjaisia maitotuotteita.
Entä jos yösyöminen on tullut tavaksi?
Jos yösyöminen on tullut tavaksi, on hyvä huolehtia siitä, että keho saa päivällä tarvitsemansa määrän energiaa. Näin kehon ei tarvitse vaatia energiaa illalla.
– Työssäni törmään usein siihen, että liian vähäinen syöminen päiväsaikaan ja pitkä tauko lounaan ja illallisen välissä johtavat huonoon ravitsemukseen illalla. Siihen, ettei jaksa väsyneenä ja kovassa nälässä esimerkiksi pilkkoa kasviksia, vaan tulee tartuttua energiapitoisempiin ruokiin. Jos jääkaapille herääminen on juurtunut enemmänkin tavaksi, voi miettiä, edistääkö tämä tapa omaa terveyttä ja voisiko sen ehkä korvata jollain muulla tavalla, Kirsi Englund päättää.