THL: Suomalaiset syövät edelleen liikaa kovaa rasvaa

0

Suomalaisten kolesterolitasot ovat kääntyneet laskuun vuosien 2007–2012 nousun jälkeen. Silti noin 55 prosentilla kokonaiskolesteroli on yhä yli suosituksen (5 mmol/l).

Tärkein kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti syödyn rasvan laatu. Kolmannes väestöstä syö rasvoja yli suositusten. Vaikka kovan eli tyydyttyneen rasvan saanti ei ole lisääntynyt, ylittää saanti suositukset yli 90 prosentilla väestöstä (suositus on alle 10 prosenttia päivän kokonaisenergiasta).

Tulokset selviävät FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien aikuisten terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Korkea kolesteroli on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. FinTerveys-tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia 30–74-vuotiaista sydäninfarktin sairastaneista ja sepelvaltimotautipotilaista käytti kolesterolilääkitystä. Miehistä 41 prosentilla ja naisista 9 prosentilla oli korkea riski (yli 10 prosentin todennäköisyys) saada akuutti sydän- ja verisuonitapahtuma seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näistä miehistä ja naisista yli 60 prosentilla kokonaiskolesteroli oli 5 mmol/l tai enemmän.

Tavoitteena vähentää kuolemia 25 prosentilla

Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut kansainvälisen tavoitteen, jonka mukaan sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laskee 25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Yhtä sydän- ja verisuonitautien riskitekijää, kolesterolitasoja, nostaa erityisesti runsas tyydyttyneiden rasvojen saanti. WHO suositteleekin, että väestötasolla seurataan tyydyttyneen rasvan osuutta energiansaannista sekä niiden osuutta, joilla veren kolesterolitaso ylittää suosituksen eli 5 mmol/l.

WHO:n tavoitteena on lisäksi, että mahdollisimman moni, jolla on korkea riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, saa elintapaohjausta ja tarvitsemaansa lääkehoitoa.

Sydäntautien ehkäisy vaatii muutoksia 

Suomalaisten kolesterolitasot ovat yhä melko korkeat, vaikka ne ovat laskeneet merkittävästi 1970-luvun lopulta. Kokonaisrasvan ja erityisesti tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vähenivät pitkään, mutta alkoivat lisääntyä vuoden 2007 jälkeen. Tuolloin käynnissä oli vilkas keskustelu vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.

Jos sydäntauteja halutaan tehokkaasti ehkäistä, tarvitaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan väestötasolla muutoksia ruokavaliossa eli käytännössä kovien eli tyydyttyneiden rasvojen vähentämistä ja pehmeiden eli monityydyttymättömien rasvojen lisäämistä.

-Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista ei saisi väestötasolla ylittää kymmentä prosenttia kokonaisenergiasta. Ihmisten henkilökohtaisten ruokavalintojen lisäksi tämä edellyttää suuria tuotannollisia muutoksia maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta.

Sydäntauteja sairastavilla miehillä rasva-arvoja alentava lääkitys on jo melko hyvällä tasolla. Kolesterolilääkitystä voidaan silti edelleen lisätä, erityisesti naisilla.

-Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota korkeassa sairastumisriskissä oleviin eli niihin, joilla on useita sydäntautien riskiä lisääviä tekijöitä. Heistä aivan liian suurella osalla on korkea kolesteroli. Sekä ravitsemusneuvontaa että lääkehoitoa pitäisi tehostaa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen THL:stä.

Yhdeksän kansainvälistä tavoitetta vuodelle 2025

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi kansainvälisen kansantautien ehkäisyn ja hoidon toimintaohjelman vuonna 2013. Ohjelmaan on kirjattu terveyspolitiikkaa ja käytännön toimintaa koskevia ehdotuksia, joiden avulla pyritään yhdeksään tavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteet koskevat seuraavia aiheita: kansantautikuolleisuus, alkoholi, liikunta, tupakointi, verenpaine, kolesteroli, tyypin 2 diabetes ja lihavuus, toimintakyky ja mielenterveys. Tavoitteiden toteutumista seurataan 25:llä indikaattorilla.

THL raportoi WHO:n tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä Suomessa ja julkaisee väliarviot tavoitteiden toteutumisesta.

Jaa

Kommentoi