Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa oli edelleen vuosina 2017–2019 selvät alueelliset erot menetetyissä elinvuosissa.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueella asuvat menettivät elinvuosia pääsääntöisesti enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa asuvat. Menetetyt elinvuodet tarkoittavat tässä tutkimuksessa sitä elinvuosien määrää, joka jäi elämättä alle 80-vuotiaana tapahtuneen kuoleman vuoksi.

Miehet menettivät eniten elinvuosia Kainuun, Kymenlaakson, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueilla.

Naiset puolestaan menettivät eniten elinvuosia Lapin, Etelä-Savon, Kymenlaakson ja Satakunnan hyvinvointialueilla. Sekä naisille että miehille ennenaikaisia kuolemia aiheuttivat eniten verenkiertoelinten sairaudet, syövät ja alkoholiin liittyvät kuolemansyyt.

Alue-eroja menetetyissä elinvuosissa ja niiden kehitystä on tutkittu Suomessa vuodesta 2002. Kehitys on ollut myönteistä: ennenaikainen kuolleisuus on pienentynyt kaikilla hyvinvointialueilla. Miehillä menetetyt elinvuodet ovat vähentyneet keskimäärin kolmanneksen (33 %) ja naisilla neljänneksen (24 %). 

Kokonaiskuolleisuus ei kuitenkaan ole pienentynyt samaa vauhtia maan eri osissa. Suotuisinta kehitys on ollut miehillä Keski-Pohjanmaan, Helsingin ja Pirkanmaan hyvinvointialueilla ja vähiten suotuisaa Pohjanmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueella.

Naisilla myönteinen kehitys oli suurinta puolestaan Kanta-Hämeen, Vantaan-Keravan ja Helsingin hyvinvointialueilla ja pienintä Etelä-Savon ja Satakunnan hyvinvointialueilla.

Menetettyjen elinvuosien tarkastelu tarjoaa tietoa niistä kuolemansyistä ja väestöryhmistä, joihin kullakin hyvinvointialueella pitäisi suunnata aiempaa vaikuttavampia ehkäisy- ja hoitotoimia.

-Tärkeimmät alue-eroja aiheuttavat kuolemansyyt olivat verenkiertoelinten sairaudet ja alkoholisyyt sekä tapaturmaiset kuolemansyyt. Nämä ovat sairausryhmiä, joissa iso osa kuolemista voitaisiin välttää ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja tehostuneen hoidon keinoin, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Suvi Parikka.

Menetettyjen elinvuosien alue-erojen taustalla on väestön terveydentilaan ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä alueellisia eroja sekä eroja palvelujärjestelmän toiminnassa.

-Eroihin voi liittyä myös rakenteellisia tekijöitä, kuten alueen sosioekonomiseen rakenteeseen liittyviä eroja. Esimerkiksi pienituloisuus on yleisempää ja korkea-asteen koulutus harvinaisempaa monilla Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla verrattuna Etelä- ja Länsi-Suomeen, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen.

Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston tietoja.