Koronarokotuksen suojateho voi jäädä terveydentilaltaan haurailla heikommaksi kuin rokotetuilla keskimäärin. Näin on erityisesti virusmuunnoksen aiheuttaman koronavirustartunnan kohdalla. Toisen rokoteannoksen merkitys on erityisen suuri suojatehon vahvistamiseksi, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänä keväänä kahdessa hoivakodissa tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksessa mitattiin vasta-aineita ja selvitettiin, millainen suoja rokottamalla saadaan koronavirustautia ja varsinkin virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja vastaan. Tutkimustulokset ovat alustavia, ja valmis tutkimusraportti aiheesta ilmestyy myöhemmin kesällä.

Rokotus suojasi hoitohenkilökuntaa hyvin, asukkailla tartuntoja rokotuksesta huolimatta

Tutkimuksessa selvitettiin virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja kahdessa ikääntyneiden hoivakodissa. Molemmissa tartuntoja todettiin sekä asukkailla että henkilökunnalla.

  • Helsinkiläisessä hoivakodissa todettiin niin kutsutun brittimuunnoksen aiheuttamia koronavirustartuntoja tämän vuoden helmikuussa. Kaikki hoivakodin asukkaat ja kaksi kolmasosaa hoitohenkilökunnasta oli saanut yhden rokoteannoksen.

    Rokotetuista asukkaista noin joka neljäs sai tartunnan. Tartunnan saaneet työntekijät olivat pääosin rokottamattomia.
     
  • Vantaalaisessa hoivakodissa havaittiin Etelä-Afrikan virusmuunnoksen aiheuttamia koronavirustartuntoja pääosin maaliskuussa. Lähes kaikki hoivakodin asukkaat ja puolet henkilöstöstä olivat täysin rokotettuja, eli he olivat saaneet kaksi rokoteannosta. Puolella henkilöstöstä ei ollut rokotusta lainkaan.

    Yksikössä, jossa tartuntoja todettiin, asukkaista noin puolet sai tartunnan. Tartuntoja todettiin rokottamattomilla ja rokotetuilla asukkailla sekä rokottamattomilla työntekijöillä.

Valtaosa hoivakotien yhteensä 15:stä tartunnan saaneesta asukkaasta sairasti taudin lieväoireisena, ja osa henkilökunnalla ja asukkailla todetuista tartunnoista oli oireettomia. Viisi tartunnan saanutta asukasta menehtyi. Vielä ei ole tietoa, missä määrin kuolemat johtuivat koronavirustartunnasta ja missä määrin syynä olivat muut sairaudet.

Toinen rokoteannos vahvistaa vasta-aineiden antamaa suojaa

Koronarokotuksen teho virusmuunnoksia vastaan voi olla terveydentilaltaan haurailla matalampi kuin muilla – toinen rokoteannos on tärkeä.

Koronarokotus saa elimistön muodostamaan vasta-aineita, jotka tunnistavat viruksen ja voivat suojata myöhemmin tartunnalta ja vakavalta taudilta. Jo yhden rokoteannoksen jälkeen kaikilla hoivakotien työntekijöillä ja lähes kaikilla asukkailla oli muodostunut vasta-aineita koronavirusta vastaan. Kaksi rokoteannosta saaneilla vasta-aineiden määrä oli odotetusti korkeampi.

Asukkailla vasta-aineita oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin henkilökunnalla. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen valtaosalla asukkaista ja muutamalla henkilökuntaan kuuluvalla ei ollut lainkaan mitattavissa niin kutsuttuja neutraloivia vasta-aineita, joilla on todennäköisesti suurin merkitys suojatehon muodostumisessa. Neutraloivia vasta-aineita oli erityisen vähän muuntuneita viruksia ja varsinkin Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan.

”Syynä on todennäköisesti se, että virusmuunnokset pystyvät osin väistämään rokotteiden antamaa suojaa. Näin näyttää olevan erityisesti terveydentilaltaan hauraiden ja iäkkäiden ihmisten kohdalla, joilla vasta-aineiden määrä jää matalammaksi”, THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin kertoo.

Kahden rokoteannoksen jälkeen neutraloivia vasta-aineita oli kuitenkin jo kaikilla tutkituilla.

”Tämä tarkoittaa, että toisen rokoteannoksen ottaminen on erittäin tärkeää, jotta rokote antaa mahdollisimman hyvän suojan sekä viruksen kantamuodon että muuntuneiden virusten torjumiseksi”, Melin toteaa.

”Virusmuunnosten seurantaa ja rokotteiden kehittämistä muunnoksia vastaan on jatkettava, sillä osa muunnoksista väistää rokotteiden antamaa suojaa muita enemmän. Kahden rokoteannoksen jälkeenkin vain yhdellä asukkaista löytyi neutraloivia vasta-aineita Etelä-Afrikan virusmuunnosta vastaan. Tämä ei tarkoita, etteikö suojaa olisi lainkaan, sillä vasta-aineiden lisäksi todennäköisesti myös niin sanottu soluvälitteinen immuunivaste auttaa elimistöä puolustautumaan vakavaa tautia vastaan.”

THL toteutti tutkimukset yhteistyössä Helsingin ja Vantaan kaupungin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Mehiläisen kanssa.

Toista rokoteannosta tarvitaan myös Intian virusmuunnoksen torjumiseksi

Niin kutsuttua Intian virusmuunnosta ei havaittu tutkituissa hoivakodeissa, mutta sitä on viimeisten viikkojen aikana löydetty Suomesta enenevissä määrin.

”Britanniassa vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan koronarokotteiden teho on Intian muunnosta vastaan madaltunut, mutta vähemmän kuin Etelä-Afrikan virusmuunnoksen kohdalla. Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen sekä Biontech-Pfizerin että AstraZenecan rokotteen teho Intian variantin aiheuttamaa oireista tautia vastaan oli noin 34 prosenttia. Se tarkoittaa, että tartuntoja ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on odotettavissa”, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Toisen rokoteannoksen ottaminen on välttämätöntä myös Intian virusmuunnoksen torjumiseksi.

”Toisen annoksen jälkeen rokotteiden suojateho Intian virusmuunnosta vastaan on tutkimuksen mukaan edelleen lievästi madaltunut, mutta kuitenkin jo hyvä: Biontech-Pfizerilla suojateho on toisen annoksen saaneilla keskimäärin 89 prosenttia ja AstraZenecalla noin 60 prosenttia”.

Tutkimuksessa todettu AstraZenecan koronarokotteen matalampi suojateho voi osin johtua siitä, että kyseisen rokotteen saaneiden joukossa oli enemmän iäkkäitä ihmisiä ja seuranta-aika toisen annoksen jälkeen oli lyhyempi kuin Biontech-Pfizerin rokotteella. Rokotteiden suojateho on usein iäkkäillä heikompi kuin nuorilla.

Koronaviruksen muunnoksia torjutaan samalla tavoin kuin viruksen alkuperäistä muotoa: huolehtimalla turvaväleistä, käyttämällä maskia, pesemällä käsiä usein ja yskimällä hihaan tai nenäliinaan, hakeutumalla koronatestiin oireiden ilmetessä ja ottamalla koronarokote oman rokotusvuoron koittaessa.