Noin joka kolmannella 3–7-vuotiaalla lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatulla lapsella on univaikeuksia.
Lääketieteen lisensiaatti Hanna Huhdanpää on selvittänyt tuoreessa väitöskirjatutkimuksessaan lapsen unen ja toiminnanohjauksen yhteyttä psykiatrisiin oireisiin. Samalla selvitettiin varhaisten uniongelmien ja raskaudenaikaisten sekä raskaudenjälkeisten perheen riskitekijöiden yhteyttä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä.
Lastenpsykiatriseen erikoissairaanhoitoon ohjattujen alle kouluikäisten lasten unen ja toiminnanohjauksen vaikutusta psykiatriseen oirekuvaan on toistaiseksi selvitetty vähän.
Lastenpsykiatriseen hoitoon ohjatuilla 4–7-vuotiailla lapsilla on tavallista enemmän toiminnanohjauksen vaikeuksia. Lapsista 14 prosenttia nukkuu yössä alle 9 tuntia, mikä on huomattavasti vähemmän verrokkilapsiin verrattuna. Lapsilla on myös enemmän motorisesti levotonta unta, painajaisia, aamu- ja päiväväsymystä sekä yöheräilyä.
”Lapsen univaikeus lisää merkittävästi riskiä lapsen psyykkisiin oireisiin: internalisoiviin oireisiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen sekä eksternalisoiviin oireisiin, kuten uhmakkuuteen ja impulsiivisuuteen”, kertoo erikoislääkäri Hanna Huhdanpää HUS Lastenpsykiatriasta.
Unen pituus yhteydessä tarkkaamattomuusoireisiin
Väestöpohjaisessa tutkimuksessa havaittiin, että lapset, joilla on tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita viiden vuoden iässä, nukkuivat varhaislapsuuden ajan keskimäärin vähemmän, ja heillä oli enemmän univaikeuksia ja yöheräilyä verrokkilapsiin verrattuna.
”Varhainen lyhyempi unen pituus, äidin raskaudenaikainen ja raskaudenjälkeinen masennus, kielteisempi perheilmapiiri sekä määräävä kasvatustyyli vauvaiässä lisäsivät riskiä lapsen tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin viiden vuoden iässä. Pojilla on tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireita tyttöjä enemmän”, kertoo Hanna Huhdanpää.
Univaikeuksien varhainen tunnistaminen tärkeää
Univaikeuksien ja toiminnanohjauksen vaikeuksien varhainen tunnistaminen ovat tärkeä osa pienten lasten psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. On mahdollista, että varhainen univaikeuksien hoito lievittää myös psykiatristen oireiden voimakkuutta.
”Lapsen univaikeuksien hoitoa ja perheille tarjottavaa tukea tulisi olla pikkulapsiaikana tarjolla etenkin perheille, joilla on useita riskitekijöitä lapsen oireiden kehittymiselle. On tärkeää tunnistaa varhain perheet”, sanoo Huhdanpää.