Valtaosa pitkäaikaissairaista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mutta pitkäaikaissairaat kokevat muuta väestöä enemmän hoitoa haittaavia tekijöitä. Liian pitkät jonotusajat olivat vaikeuttaneet hoitoon pääsyä jopa 60 prosentilla pitkäaikaissairaista, kun vastaava osuus muussa väestössä oli 40 prosenttia. Ongelmia esiintyi muuta väestöä enemmän myös hoidon sujuvuudessa sekä palvelujen saavutettavuudessa.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) FinSote 2020 -väestökyselystä.

Tyytyväisimpiä saamaansa hoitoon olivat ne pitkäaikaissairaat, jotka kokivat terveytensä hyväksi ja joilla oli jatkuva hoitosuhde saman hoitajan tai lääkärin kanssa.

Varsinkin huono terveys ja toimeentulon ongelmat altistivat hoidon saannin vaikeuksille. Terveydentilansa keskitasoiseksi tai huonoksi kokeneet ja perustoimeentulotukea riittämättömästi saaneet pitkäaikaissairaat kokivat eniten vaikeuksia hoidon saamisessa.

Korkeat maksut, ”pompottelu” ja oman tilanteen selvittäminen toistuvasti vaihtuvalle lääkärille tai hoitajalle sekä pitkät jonotusajat tuottivat heille enemmän haittaa kuin terveytensä hyväksi kokeneille pitkäaikaissairaille. 

-Hoitoon pääsyn ongelmat Suomessa ovat olleet pitkään tiedossa, mutta on huolestuttavaa, että ongelmat näyttävät kasautuvan niille, joilla hoidon tarvetta on eniten. Jos pitkäaikaissairauksien hoidossa esiintyviin ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa, on riskinä, että tilanteen korjaaminen vaikeutuu, sanoo THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.

Työelämän ulkopuolella olevat pitkäaikaissairaat, esimerkiksi eläkkeellä tai työttöminä olevat, kokivat työssäkäyviä useammin pitkien jonotusaikojen haitanneen hoitoon pääsyä.

-Tutkimus osoittaa huolestuttavasti sen, että eriarvoisuutta hoitoon pääsyssä on myös pitkäaikaissairaiden joukossa, Aalto sanoo.

Lääkärin vaihtuminen lisää ongelmia

Pitkäaikaissairaista ne, joilla oli jatkuva hoitosuhde saman lääkärin tai hoitajan kanssa, kokivat vähemmän ongelmia hoitoon pääsyssä verrattuna niihin, joilla lääkäri vaihtui usein tai aina. Saman ammattihenkilön tapaaminen oli yhteydessä myös parempaan tiedonkulkuun hoitopaikan sisällä ja hoitopaikan ja erikoissairaanhoidon välillä.

Todennäköisyys parempaan, kokonaisvaltaiseen sairauksien hoitoon oli suurempi jatkuvassa hoitosuhteessa eli mahdollisimman usein samaa ammattihenkilöä tavattaessa.

-Hoitosuhteen jatkuvuudella on tärkeä merkitys erityisesti pitkäaikaissairaille, joilla ongelmat ovat usein monimutkaisia. Suomessa pitkäaikaissairauksien rutiinihoitoa on pitkälti keskitetty hoitajille, joiden merkitys erityisesti sujuvan tiedonkulun näkökulmasta näyttää olevan tärkeä. Erityisesti tiedonkulku oman hoitopaikan ja kotisairaalan tai sosiaalipalvelujen välillä oli sujuvampaa niiden mielestä, jotka asioivat useimmiten saman hoitajan kanssa, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.

-Vuoropuhelu eri ammattihenkilöiden välillä on tärkeää pitkäaikaissairaiden ja monisairaiden asiakkaiden näkökulmasta. Hoidon jatkuvuutta ilmentää, että tavataan sama ammattihenkilö usein tai aina, jolloin ei joudu toistuvasti selvittämään omaa tilannetta. Myös pitkien hoitoon pääsyn jonotusaikojen todennäköisyyttä pienensi saman ammattihenkilön tapaaminen, Sinervo sanoo.

FinSote 2020 -tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.

Mainos
Ansaitse rahaa vastauksistasi

Vaikuta asioihin hauskalla tavalla, ja saat siitä palkkion. Ansaitse rahaa tai lahjakortteja vastaamalla mielipidetutkimuksiin. Kuluttajapaneeli on arvostettu paneeli, jonka jäsenet pääsevät vaikuttamaan tulevaisuuden tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Voit ansaita jopa 4 euroa per kysely. Paneelin jäseninä on jo nyt kymmeniä tuhansia eri puolella Suomea asuvia miehiä ja naisia. Hae mukaan paneeliin ja ala ansaita palkkioita jo tänään. Liity tästä.