Suomalaisten lasten kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä ja nykyään se on maailman pienimpiä. Lasten yleisin kuolinsyy vastasyntyneisyyskauden jälkeen ovat tapaturmat. Maassamme esiintyy kuitenkin alueellisia eroja lasten kuolleisuudessa sairaanhoitopiirien välillä. Alueelliset erot ovat selviä etenkin tapaturmakuolemissa.
Suomalaisten alle 16-vuotiaiden lasten kuolleisuutta vuodesta 1969 vuoteen 2004 saakka ja tapaturmien osalta vuoteen 2013 saakka on tarkastellut väitöskirjatutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Marjo Lantto. Aineisto perustuu Tilastokeskuksen virallisiin kuolinsyytilastoihin.
Suomalaisten lasten kuolleisuus yhden kuukauden – 16 vuoden iässä laski tarkastelujaksona merkittävästi: 0,67 promillesta 0,23 promilleen. Tapaturmien jälkeen yleisimmät kuolinsyyt olivat synnynnäiset epämuodostumat, syövät ja infektiotaudit. Infektiokuolleisuus laski seuranta-aikana eniten, jopa 89 prosenttia: 0,12 promillesta 0,013 promilleen. Lisäksi vuosittain olisi voitu estää muutama kuolema hiljattain rokotusohjelmaan lisätyillä rokotteilla (pneumokokki-, influenssa- ja rotavirusrokotteet), mikäli nämä rokotteet olisivat sisältyneet rokotusohjelmaan jo aiemmin.
Yliopistollisten sairaanhoitopiirien välillä ei esiintynyt alueellisia eroja lapsikuolleisuudessa, mutta pienempien sairaanhoitopiirien välillä eroja havaittiin.
Kuolleisuus oli korkeinta maan pohjois- ja itäosissa. Seuranta-aikana kuolleisuuserot pienenivät jonkin verran. Myös tapaturmakuolleisuudessa esiintyi merkittäviä alueellisia eroja, erityisesti liikenneonnettomuuksissa sekä itsemurhissa ja henkirikoksissa. Erot säilyivät läpi seuranta-ajan. Alueelliset erot lasten kuolleisuudessa selittyvät todennäköisimmin sosioekonomisilla tekijöillä.
-Alueelliset erot lasten kuolleisuudessa tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tulevaa terveydenhuollon rakenneuudistusta laadukkaiden palvelujen takaamiseksi kaikille suomalaisille lapsille. Kuolleisuuden ehkäisyssä erityisen tärkeää on panostaa tapaturmien ehkäisyyn niin paikallisesti kuin kansallisestikin, toteaa tutkimuksen tehnyt Marjo Lantto.