Harva meistä menee hammaslääkärille innosta hihkuen, mutta toisille pelkkä ajatuskin hammaslääkäristä tuottaa todellista pelkoa. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista pelkää tai jännittää hammaslääkärikäyntejä. Pelkoa voidaan kuitenkin lievittää monin eri tavoin.

Jopa kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää tai jännittää hammaslääkärikäyntejä, selviää Oral Hammaslääkäreiden teettämästä tutkimuksesta. Iällä on jonkin verran merkitystä pelkoon, sillä yli 55-vuotiaiden vastaajien joukosta löytyi eniten niitä, joille hammaslääkärikäynti ei ole yhtään epämiellyttävä.

-Tutkimuksen mukaan naiset pelkäisivät enemmän kuin miehet, mutta itse kyseenalaistan tämän tuloksen. Kokemukseni mukaan monet miehet eivät myönnä pelkäävänsä, vaikka hammaslääkärin tuolissa pelottaisi paljonkin, sanoo pelkopotilaisiin erikoistunut hammaslääkäri Merja Sihvonen Oral Hammaslääkäreiltä.

Monilla hammaslääkärikäynnin jännittäminen alkaa heti ajan varaamisen jälkeen: vatsa menee sekaisin eikä nukkumisesta tai töiden tekemisestä tule mitään. Pahimmassa tapauksessa pelko on niin kova, että hammaslääkärille ei edes uskalleta mennä, jolloin koko yleisterveys voi olla vaarassa.

-Suun tulehdukset vaikuttavat yleisterveyteen ja pahimmillaan seurauksena voi olla sydän- ja verisuonisairauksia. Jos pelkäävä henkilö sairastaa diabetesta, hoitotasapainoa ei ehkä saada kuntoon.

Lääkärin ja hoitajan tiimi tärkeä

Yli puolet tutkimuksen vastaajista kertoi, että heidän pelkoaan on pyritty vähentämään hammaslääkärikäyntien yhteydessä. Tepsivimmiksi keinoiksi vastaajat mainitsivat lääkärin omaan toimintaan liittyvät asiat: rauhallisen työskentelyn, hoidosta keskustelemisen etukäteen sekä sen, että heille kerrotaan, mitä ollaan tekemässä.

Hammaslääkäri Merja Sihvosen mukaan myös hammaslääkärin ja hammashoitajan muodostamalla tiimillä on suuri merkitys.

-Potilaalle tulee turvallinen olo, kun paikalla on kaksi ihmistä huolehtimassa hänestä. Osalle potilaista hoitaja on jopa tärkeämpi ihminen kuin lääkäri. Oman hoitajani kanssa olemme tehneet töitä yhdessä jo kaksikymmentä vuotta ja olemme molemmat saaneet potilailta jopa kaveripyyntöjä Facebookissa.

Pelkäävän potilaan kanssa voidaan sopia, että hänellä on mahdollisuus viestiä käsimerkeillä, kun haluaa pitää tauon. Myös musiikin kuuntelu voi rauhoittaa ja peittää hammaslääkärin työvälineistä kuuluvat ikävät äänet. Tarvittaessa voidaan hyödyntää esimerkiksi esilääkitystä tai kevytnukutusta, ja hammashoito voidaan tehdä myös nukutuksessa.

-Osaa potilaista hävettää, jos hampaat ovat hammaslääkäripelon vuoksi päässeet huonoon kuntoon. Hampaiden kuntoa tarvitse hävetä, sillä hammaslääkärin vastaanotolle tuleminen on jo iso askel, Sihvonen rauhoittelee.

Positiivisilla hoitokokemuksilla lievitetään pelkoa ja luodaan pohja säännölliselle ylläpitohoidolle tulevaisuudessa.

Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä syyskuussa 2015 ja siihen vastasi yhteensä 1010 suomalaista. Lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän (18-74 v.), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksen tilasi Oral Hammaslääkärit ja toteutti YouGov Finland.

Faktoja tutkimuksesta:

-Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää tai jännittää hammaslääkärillä käyntiä tai vähintään pitää sitä epämiellyttävänä. Näin vastasi 67 prosenttia naisista ja 59 prosenttia miehistä.

-Suuresta hammaslääkäripelosta kärsivät hoitavat hampaitaan hieman huonommin kuin muut. Heistä 43 prosenttia pesee hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä, muista 55 prosenttia.

-Vähintään lievää pelkoa kokevista vastaajista hiukan yli puolet kertoo, että heidän pelkoaan on yritetty lievittää hammaslääkärin vastaanotolla. Vain 7% kokee, että mikään keino ei auttaisi.