Vähintään yksi ihminen kahdestakymmenestä nukahtaa tänäänkin television ääreen ja kuorsaa, eikä se johdu ohjelmistotarjonnasta tai päivän kiireistä.
Uniapnea on edelleen alidiagnosoitu kansansairaus, jota sairastaa Käypä hoito 2016 -suosituksen mukaan neljä prosenttia aikuisista miehistä ja kaksi prosenttia aikuisista naisista. Hengitysliiton arvion mukaan noin 300 000 – 350 000 suomalaista sairastaa uniapneaa.
Aamupäänsärkykin kavaltaa
Uniapnean tyypillisimpiä oireita ovat jatkuva, myös päiväaikainen väsymys ja nukahtelu, kuorsaus ja suun kuivuminen, unenaikaiset hengityskatkokset ja aamupäänsärky. Listaa voi jatkaa: keskittymiskyvyttömyys ja muistamattomuus, ärtyneisyys ja masentuneisuus, sukupuolivietin aleneminen sekä heräily tukehtumisen tunteeseen, lisääntyneeseen virtsaamistarpeeseen tai voimakkaaseen hikoiluun.
Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Silloin kun hengityskatkokset johtavat unen häiriintymiseen, päiväväsymykseen ja muihin oireisiin, puhutaan obstruktiivisesta uniapneaoireyhtymästä.
Jos epäilee sairastavansa uniapneaa tai läheinen huomauttaa usein edellä mainituista oireista, kannattaa hakeutua mahdollisimman nopeasti hoitoon.
Vakavat seuraukset
-Mitä aikaisemmin uniapnea todetaan, sitä enemmän pystyy itse vaikuttamaan sen hoitoon. Esimerkiksi ylipainoisilla viiden, kymmenen kilon painonpudotus voi vähentää sairauden oireita. Uniapnea kannattaa ottaa vakavasti, sillä jo lieväkin uniapnea voi johtaa öiseen aivoverenvuotoon, kommentoi Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Mikä avuksi?
Tärkeä osa uniapnean hoitoa on painon pudottaminen, sillä se vähentää CPAP-laitehoidon tarvetta. Painonhallinnassa tärkeintä on säännöllinen ateriarytmi ja ohjatun ruokavalion noudattaminen. Annoskoon pienentäminen ja lautasmallin (puolet lautasesta vihanneksia, puolet muuta ruokaa) käyttö auttavat. Pitkiä ateriavälejä kannattaa välttää, sillä ne kasvattavat vain nälkää ja makeanhimoa, Puolanne opastaa.
Uusimmissa tutkimuksissa säännöllisen liikunnan on todettu vähentävän unenaikaisia hengityskatkoksia ainakin lievää ja keskivaikeaa uniapneaa sairastavilla, vaikka heillä paino ei juuri putoaisikaan. Sydän- ja verenkiertoelimistön kunnon koheneminen vähentää myös päiväaikaista väsymystä.
Liikuntaharjoittelu kannattaa ajoittaa myöhäiseen iltapäivään, sillä kuormittava liikunta nostaa kehon lämpötilaa. Joillakin ihmisillä saattaa kestää jopa kolmesta kuuteen tuntia, kunnes kehon lämpötila on laskenut normaalitasolle. Nukahtaminen on kuitenkin silloin helpompaa.