Unettomuus on suomalaisten työikäisten kansantauti, joka aiheuttaa työnantajille vuosittain jopa noin 100 miljoonan euron kustannukset, selviää Terveystalon keräämästä datasta.

Kolmasosa suomalaisista kärsii jossakin vaiheessa työelämäänsä unettomuudesta, ja heistä 10 prosentilla uniongelmat ovat pitkittyneet. Uniapnea on todettu noin 200 000 suomalaisella, ja uusia uniapneadiagnooseja tehdään vuosittain yli 30 000.

 – Pitkäkestoinen unettomuus heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Se myös lisää monien sairauksien riskiä: riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, vastustuskyky alenee ja stressimekanismit aktivoituvat. Lisäksi univajeella on vaikutuksia aineenvaihduntaan, jolloin ruokahalu muuttuu ja riski ylipainoon sekä tyypin 2 diabetekseen lisääntyy merkittävästi, kertoo Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja ja unilääketieteen asiantuntija, professori Markku Partinen.

Riski sairastua koronaan

Lisääntyneistä unihäiriöistä koituu myös työnantajille vuosi vuodelta suurempi lasku, sillä unettomuudesta johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset työnantajille kasvavat Terveystalon arvion mukaan vuosittain yli 10 miljoonalla eurolla.

– Unettomuudesta on puhuttu suomalaisten kansantautina jo 90-luvun lopulta. Nyt vallitsevan maailmantilanteen ja koronapandemian aikana unihäiriöiden merkitykset ovat korostuneet entisestään. Huonolaatuinen uni lisää riskiä sairastua koronaan ja toisaalta Long COVID -oireita kehittyy helpommin ihmisille, jotka nukkuvat huonosti tai liian vähän, Markku Partinen sanoo.

Unella on myös valtava merkitys työssä jaksamisen kannalta.  

– Tutkimusten mukaan unihäiriöt heikentävät ihmisten työtehoa jopa kahdeksalla prosentilla ja aiheuttavat keskimäärin 1–2 viikkoa sairauspoissaoloja. Unettomuus on myös yhteydessä uupumukseen.

Apua ennen ongelman pitkittymistä

Apua unettomuuteen tulisi hakea ennen kuin ongelmat pitkittyvät – näin ongelmia on helpompi hoitaa ja ratkaista. Tutkimusten avulla varmistetaan oikea hoito. 

– Unitutkimuksia tarvitaan avuksi silloin, jos uniongelmien taustalla epäillään olevan jokin unihäiriö tai sairaus. Uniapneaa voidaan selvittää uniapneatutkimuksella. Unipolygrafiat eli laajat unitutkimukset puolestaan kertovat kattavasti unen laadusta, palautumisesta ja siitä, mitä yön aikana tapahtuu, kertoo työterveyshuoltoon erikoistuva unen asiantuntijalääkäri Janne Liinavirta Lahden Terveystalosta.

– Jos unettomuuteen ei liity uniapneaa tai muuta sairautta, ohjaamme potilaan univalmennukseen. Univalmentaja on lääkkeettömien unen hoitokeinojen asiantuntija, jonka opastamien harjoitteiden avulla tilapäisestä unettomuudesta voi päästä eroon tai sen kanssa voi oppia elämään, Janne Liinavirta jatkaa.

Lääkkeettömillä hoitokeinoilla saadaan hyviä tuloksia

2020-luvun unettomuuden hoito on muutakin kuin lääkettä. 

– Lääkkeettömistä hoidoista hyötyy jopa 70-80 prosenttia unettomista. Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat muun muassa erilaiset hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, joilla stressitilassa olevaa kehoa ja hermostoa saa rauhoitettua. On tärkeää oivaltaa, että hyvä uni rakentuu jo päivän aikana, aktiivisesta päivästä ja levollisesta illasta, kommentoi sairaanhoitaja ja univalmentaja Mira Lylymäki Lahden Terveystalosta.

Unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa pyritään myös ohjaamaan ihmisten virheellisiä, negatiivisia käsityksiä unettomuudesta positiivisemmiksi. 

– Univalmentaja auttaa muuttamaan ajattelua siihen suuntaan, että unettomuusoireet ovat ihmiselle täysin luonnollinen tapa reagoida elämäntilanteen muutoksiin. Ajattelutavan muutos auttaa häiriöiden syyn tunnistamisessa. Se on lähtökohta unettomuusoireiden hoidossa, Mira Lylymäki sanoo.