Satunnaiset huonot yöunet eivät merkitse painonhallinnan kannalta mitään. Sen sijaan jatkuva univaje tai huonolaatuinen uni voi vaikeuttaa merkittävästi terveellisissä elämäntavoissa pysymistä.

Kun olemme väsyneitä, emme jaksa tehdä arjessa terveellisiä valintoja tai lähteä liikkumaan – tämän tietää erkkikin. Mutta kyse on isommasta:

-Univaje voi johtaa painonnousuun monellakin eri mekanismilla, kertoo Terveystalon unilääkäri Eevert Partinen.

Syömme jopa hampurilaisen enemmän

Unen pituudella on suora yhteys painonhallintaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että alle seitsemän tunnin yöuni lisää riskiä painonnousuun. 

− Univaje häiritsee kehomme hormonitasapainoa. Liian vähäiset yöunet lisäävät nälkähormonin eli greliinin määrää kehossa ja puolestaan vähentävät kylläisyyshormoni leptiinin tuotantoa, Partinen valaisee.

Tämä johtaa siihen, että syömme liikaa kulutukseemme nähden. Väsyneinä valitsemme myös ruokia, jotka sisältävät paljon energiaa.

Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä – lue miten helppoa

− Univajeisena syömme päivässä keskimäärin 500 kaloria enemmän, mikä vastaa suunnilleen yhtä hampurilaista. Kehomme yrittää ikään kuin korvata univajeen aiheuttamaa energiapuutosta ruoalla, mikä ei todellisuudessa toimi. Syöminen nimittäin vaikuttaa vireyttä sääteleviin välittäjäaineisiin päinvastoin eli mitä enemmän syömme, sitä enemmän meitä väsyttää.

Univaje heikentää itsehillintää

Univajeisena aivojemme kyky kontrolloida impulsseja ja tehdä päätöksiä on heikompaa.

− Annamme univajeisina mieliteoille helpommin periksi, sillä kykymme tehdä päätöksiä pitkän aikavälin tavoitteen eteen on huonompi. Valitsemmekin herkemmin välittömän palkinnon eli esimerkiksi herkkujen nauttimisen. Painonhallinnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää pystyä tekemään valintoja pitkällä tähtäimellä, unilääkäri painottaa.

Univaje muuttaa aivojemme toimintaa myös toisella, vähän kummallisellakin tavalla. Herkut voivat nimittäin maistua tavallista paremmilta. 

Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä – lue miten helppoa

− Univaje näyttää muuttavan aivojemme palkitsemisjärjestelmää niin, että makeat ja hiilihydraattipitoiset ruoat tuottavat normaalia enemmän mielihyvää ja vähemmän makeat taas normaalia vähemmän mielihyvää. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvin nukuttuamme voimme tyytyä makeanhimossa appelsiiniin, mutta univelkaisina valitsemme suklaan, Partinen kuvailee.

Kasvuhormoni ja rasvanpoltto

Syvän unen aikana kehomme erittää kasvuhormonia: se on tärkeää sekä rasvanpolton että lihasmassan ylläpidon ja kasvattamisen kannalta. 

− Jos uni on katkonaista, emme välttämättä saa tarpeeksi syvää unta. Se voi hiljalleen vaikuttaa myös kehon koostumukseen. Tutkimuksissa on esimerkiksi viitteitä siitä, että univajeisella lihasmassan osuus pudotetusta painosta on huomattavasti suurempaa kuin niillä, jotka nukkuvat hyvin. Univaje myös lisää elimistön stressihormonin eli kortisolin määrää, mikä puolestaan altistaa rasvan kertymiselle erityisesti vyötärön alueelle.

− Uni ei yksin ratkaise painonhallinnan haasteita, mutta tarjoaa sille vankan pohjan. Hyvään ja riittävään uneen panostaminen voisikin olla se ensimmäinen askel elämäntapamuutoksessa, Partinen kommentoi.