Lääkäri Emilia Lagus sanoo katselevansa huolestuneena sosiaalisessa mediassa leviäviä auringon ottoon ja aurinkorasvoihin liittyviä harhaväitteitä. Hän oikaisee niitä tässä jutussa.

Melanooma ja muut ihosyövät ovat länsimaiden nopeimmin yleistyviä syöpiä. Suomessa todetaan joka vuosi noin 1700 uutta melanoomatapausta.

− Ylivoimaisesti suurin riskitekijä melanooman syntymisessä on auringon ultraviolettisäteily. Tämän vuoksi suojautuminen auringolta on edelleen erittäin tärkeää, muistuttaa Lagus.

Palaminen paljon vaarallisempaa kuin aurinkorasvojen kemikaalit

Lagus kertoo, että tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa pyörii erityisesti väite siitä, että aurinkorasvojen kemikaalit olisivat UV-säteilylle altistumista vaarallisempia.

− Palaminen on paljon vaarallisempaa kuin aurinkorasvoissa käytetyt kemikaalit. Epäilen, että somessa liikkuvat myytit ovat saaneet alkunsa yhden Yhdysvaltojen markkinoilla olleen brändin aurinkorasvasta, jonka todettiin sisältävän haitallista kemikaalia. Tämä tuote vedettiin pois markkinoilta. Ja kaikki Suomessa myytävät aurinkorasvat ovat toki EU:n kosmetiikka-asetusten ja lain vaatimusten mukaisia.

Jos kehon kemikaalikuorma kuitenkin huolettaa, Lagus suosittelee käyttämään fysikaalista aurinkosuojaa. 

− Aurinkorasvat jaetaan niiden toimintaperiaatteen mukaan kemiallisiin ja fysikaalisiin. Fysikaalinen suoja jää ihon pintaan ja muodostaa siihen kalvon, jota UV-säteily ei läpäise. Vaikuttava aine on yleensä titaani- tai sinkkioksidi. Kemialliset suojat puolestaan toimivat ihossa niin, että ne ikään kuin imevät auringonsäteet itseensä. Kemiallisissa suojissa vaikuttava aine voi vaihdella. 

Rusketus ei ole terveellistä 

Sosiaalisessa mediassa liikkuu myös sinnikkäitä myyttejä siitä, että ruskettuminen liittyisi terveellisyyteen.

− Rusketusta syntyy, kun ihosolut pyrkivät suojelemaan ihoa lisävaurioilta. Rusketus on siis ihon suojamekanismi ja merkki siitä, että ihovaurioita on jo tapahtunut. Rusketusta ei myöskään tarvitse siihen, että saa tarvittavan määrän D-vitamiinia. Päivittäiseen D-vitamiinin tarpeeseen riittää jo esimerkiksi se, että yksi käsivarsi saa aurinkoa 15 minuuttia, Lagus kertoo.

Runsas vedenjuonti ei ehkäise

− Kehossamme ei ole sellaista mekanismia, että runsas vedenjuonti suojaisi ihoa palamiselta, vaikka tällainenkin väite voi somessa tulla vastaan.

Toisin päin tämä kuitenkin toimii. 

− Pahoissa palovammoissa sisäinen nesteytys on tärkeä osa hoitoa, sillä keho menettää herkemmin nestettä palovamman kautta, Lagus jatkaa.

Luonnollisuus ei ole aina sama asia kuin terveellisyys

Sosiaalisessa mediassa voi tulla myös vastaan neuvoja siitä, että luomuöljyillä voisi korvata aurinkosuojan.
 
− Suojakertoimen (SPF) pitäisi olla aivan vähintään 30 ja mieluiten 50. Suojan pitäisi myös estää UVA- ja UVB-säteilyn vaikutusta. Ei ole mitään syytä ajatella, että luomuöljyillä olisi tällaista suojaavaa vaikutusta. 

Laguksen kokemuksen mukaan kiinnostus luonnollisia vaihtoehtoja kohtaan on koronavuosien jälkeen lisääntynyt ja samalla sosiaalinen media on luonut oivan alustan erilaisten väärinkäsitysten leviämiselle. 

− Haluaisin muistuttaa, ettei luonnollisuus ole sama asia kuin terveellisyys. Myös luonnon öljyt ovat kemikaaleja ja niiden tuoteturvallisuutta ei ole välttämättä tutkittu lainkaan. Paras luonnollinen keino auringolta suojautumiseen on vaatetus ja auringossa oleskelun välttäminen. Siltikin suosittelen käyttämään aurinkorasvaa kehonosiin, joita vaatteet eivät suojaa. Kovassa paahteessa tarvitaan myös aurinkorasvaa erityisesti kevyiden vaatteiden alle, sillä osa UV-säteilystä läpäisee vaatetuksen, Lagus kertoo.

Asiantuntijana: Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus