Uudenlainen tutkimustapa kertoo entistä enemmän näkemisestä. Esimerkiksi näöntarkkuus voi olla hyvä, mutta jos kontrastinäössä on vikaa, se vaikuttaa merkittävästi näkemiseen.
Uutta tietoa näkemisestä
“Hyvällä näöllä” on tavallisesti tarkoitettu sitä, että näemme terävästi niin sanotulla tarkan näön alueella. Ihminen pystyy kuitenkin havaitsemaan tarkasti vain noin viiden asteen levyisen alueen näkökentästään kerralla. Tähän asti näöntutkimukset ovat keskittyneet selvittämään pääosin näön tarkkuutta, mutta nyt on mahdollista tutkia myös, kuinka hyvin näköä pystyy käyttämään. Tätä kutsutaan toiminnalliseksi näöntutkimukseksi.
Toiminnallisessa näöntutkimuksessa selvitetään perinteisen näöntutkimuksen lisäksi kontrastinäkö ja näkökenttä. Laajennettuun näöntutkimukseen kuuluvat myös silmänpaineen mittaaminen ja laaja silmänpohjakuvaus.
Autoileville ja keski-ikäisille
Toiminnallisen näön tutkimisesta hyötyvät kaikki, mutta erityisen merkityksellistä se on paljon autoileville sekä 45 vuotta täyttäneille.
Tutkimuksessa saadaan selville esimerkiksi työergonomiaan vaikuttavia asioita. Tulosten perusteella on mahdollista valita omaan työhön parhaiten soveltuva näönkorjaus.
Vaikka näöntarkkuus olisi hyvä, voi kontrastinäkö ja sitä myöten hämäränäkö olla huono. Jos autoilija ei erota kunnolla kontrasteja, sillä on selvä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Myös näyttöpäätteen ääressä työskentelevän on hyvä tietää, miten hyvin oma näkökenttä toimii. Näin mahdolliset heikommat alueet voidaan huomioida näönkorjauksessa.
Kun ikää tulee lisää, näköön vaikuttavat terveysriskit kasvavat. Muutokset näössä kertovat aina jostain, mutta kaikki eivät viittaa akuuttiin sairauteen tai vikaan, ja niitä voidaan ammattilaisen arvion pohjalta jäädä seuraamaan seuraavaan tutkimukseen asti. Mitä aiemmin mahdolliset haitalliset muutokset havaitaan, sen varmempaa on, että niihin voidaan vielä vaikuttaa.
Nuorilla tutkimus toimii lähtötason määrittämisenä, eli mittarina, jota vasten näössä tapahtuvia muutoksia on myöhemmin helppo peilata. Se voi toimia myös ammatinvalinnan apuna, kun halutaan tietää omat näkökykyyn liittyvät edellytykset toimia tietyssä tehtävässä.
Uudet välineet
Toiminnallinen näöntutkimus tehdään suomalaisen silmälääkärin Markku Leinosen kehittämällä Ocusweep-nimisellä laitteella. Nykyisiin näöntutkimuslaitteisiin verrattuna laite on pienikokoinen.
Tutkimus tehdään kaarevan perimetrin avulla, jolla pystytään tuottamaan helposti katseen suuntaa vaihtamalla laajaa näkökenttää vastaava alue. Laite ohjaa tutkimusta ja varmistaa, että kaikista osa-alueista saadaan tarkat mittaustulokset.
-Jos mittaustulos on epäselvä, laite mittaa niin kauan, että saa varman tuloksen. Tämä ei kuitenkaan vie montaa sekuntia tavallista kauemmin, kuvailee optikko Sini Haavisto.
Uusi tutkimuslaite ei juurikaan vaadi testausympäristöltä erityisjärjestelyjä, kuten valojen himmentämistä. Tutkimuksessa käytetyt testit ovat standardoituja eli kaikille samoja, mutta niiden tuloksia verrataan testattavan omaan ikäryhmään ja mahdollisiin aiempiin mittaustuloksiin.
-Tutkimus on nopea ja helppo, mutta tarkka. Se antaa hyvän kuvan silmien ja näköjärjestelmän toiminnasta, Haavisto kertoo.