Syöpäsolujen verenkiertoon vapauttamia merkkiaineita hyödyntävä nestebiopsia voi paljastaa syövän mahdollisen uusiutumisen ja syöpähoitojen jälkeisen jäännöstaudin jo paljon ennen perinteisiä menetelmiä. Menetelmä on tullut myös Suomeen.

Syövänhoito kehittyy jatkuvasti yksilöllisemmäksi. Suurimpia harppauksia yksilöllisen hoidon suuntaan on aivan viime vuosina otettu erityisesti kasvainten geeni- ja molekyyliprofiloinnin kehittymisen avulla. Geenidiagnostiikkaan perustuvan tiedon hyödyntäminen tarjoaa jo tänä päivänä syöpään sairastuneille mahdollisuuden täsmähoitoihin ja turhien hoitojen sekä näiden aiheuttamien haittavaikutusten välttämiseen.

Myös syövän varhaisempaan havaitsemiseen kehitetään erilaisia solujen geenitietoa hyödyntäviä testejä. Uusin tulokas on nestebiopsia, jonka avulla verestä voidaan löytää merkkejä uusiutumassa olevasta syövästä joskus jopa kuukausia ­ennen perinteisesti syövänhoidossa käytössä olevia kuvantamistutkimuksia tai verikokeita.

Testitulos antaa uutta tietoa hoitopäätöksiin

Tällä hetkellä testiä voidaan hyödyntää esimerkiksi suolisto-, rinta- keuhko- ja virtsarakon syöpien kohdalla. Siitä on apua niin hoitovasteen selvittämiseksi kuin leikkaushoidon jälkeen, ennen lääkehoitojen aloittamista, tai ennustamaan mahdollista uusiutumista.

Testausmenetelmä perustuu veressä kiertävän kasvainperäisen DNA:n tunnistamiseen. Nestebiopsia voi tunnistaa mikroskooppisen syövän leikkauksen jälkeen tai vasta molekyylitasolla kehittymässä olevan syövän ja uusiutuneen syövän nopeammin kuin perinteisemmät menetelmät. Se jäljittää verestä kasvainperäistä DNA:ta, jota syöpäsolusta vapautuu vereen.

Erittäin herkkä testi

Testin kehitysvaiheessa sekvensoidaan potilaan kasvaimen kudoksen ja terveiden valkosolujen DNA, joita verrataan toisiinsa ja saadaan näin jokaiselle kasvaimelle oma DNA-sormenjälkensä. Tämän jälkeen kiertävä kasvain-DNA pystytään jäljittämään potilaan verestä erittäin herkästi ja tarkasti jo hyvin alhaisellakin esiintyvyystasolla.

Potilaan syöpä ei ole välttämättä uusiutunut, jos kiertävää kasvain-DNA:ta löydetään verestä, mutta positiivinen testitulos kertoo, että mahdollisuus uusiutumiselle on huomattavan suuri.

Negatiivinen testitulos puolestaan kertoo, että kiertävää kasvain-DNA:ta ei ole havaittu ja uusiutumisriski on alhainen. Testin tulos vaatiikin aina kliinistä tulkintaa. Lääkärit saavat testituloksesta tietoa hoitopäätösten seurannan optimointiin.

Parempaa hoitoa vähemmin haittavaikutuksin

Syöpien hoidoissa käytetään leikkauksen lisäksi usein liitännäishoitoja. Nämä hoidot voivat olla potilaille rankkoja ja haitata elämänlaatua merkittävästi. Uuden veritestin avulla syöpälääkärit saavat tuekseen tärkeää lisäinformaatiota hoitopäätösten tueksi – ja potilaiden on mahdollista saada parempaa hoitoa.

– Parhaassa tapauksessa saamme uusiutumassa olevat syövät kiinni ennen kuin saisimme pelkillä perinteisillä kuvantamismenetelmillä ja meidän voi olla mahdollista aloittaa hoidot ajoissa ennen kuin syöpä ehtii niin sanotusti painaa kaasun pohjaan, sanoo Docrates Syöpäsairaalan johtava ylilääkäri Juha Kononen.

– Pystymme myös säästämään potilaita haittavaikutuksia aiheuttavilta lääkehoidolta tai vähentämään niiden määrää, jos testin perusteella näyttää, ettei syövän kasvainperäistä DNA:ta ole havaittavissa veressä. Sen sijaan seuraamme tilannetta tiiviisti yksilöllisesti laaditun hoitosuunnitelman mukaan. Tällaisia tapauksia meillä on jo tullut eteen. Potilaat ovat luonnollisesti tyytyväisiä, kun säästyvät kurjilta haittavaikutuksilta, kertoo Kononen.

Menetelmän herkkyydellä on myös haasteensa

Nestebiopsian herkkyydellä on myös haasteensa; se voi havaita syövän mahdollisen tulevan uusiutumisen jo paljon ennen kuin perinteisimmissä menetelmissä näkyy syöpäkasvain tai -kasvaimia. Ja jos kuvantamistutkimuksilla ei voida vielä paikallistaa syöpää, ei sitä välttämättä voida lähteä hoitamaan.

– Voisi sanoa, että positiivinen testitulos tällaisessa tilanteessa antaa meille tiedon siitä, että syövän siemen on veressä, mutta emme vielä tiedä milloin se lähtee kasvamaan, jos lähtee. Tämä tieto auttaa kuitenkin lääkäreitä ja potilaita laatimaan entistä tehokkaamman ja yksilöllisemmän seurantasuunnitelman, jotta olemme valmiina hoitamaan heti, kun tiedetään missä kasvain sijaitsee, sanoo Kononen.

Testin etuja on myös säteilyvapaus, toisin kuin esimerkiksi TT- tai mammografia-kuvissa. Hoitojen jälkeen seurantavaiheessa voidaan tilanteen mukaan esimerkiksi vuorotella veritestin ja kuvantamisen kesken ja vähentää näin myös potilaan saamaa säteilytaakkaa.

– Pelkkään yhteen testiin emme voi nojata. Jatkossakin tarvitsemme kuvantamista ja muita perinteisiä tutkimuksia. Kuten muutkin diagnostiset menetelmät, kasvain-DNA-testikään ei yksinään vielä ole riittävä, mutta täydentää diagnostiikkaa erityislaatuisella tavallaan, sanoo Juha Kononen.