Vain noin seitsemän prosenttia yli 60-vuotiaista suomalaisista mittaa pulssiaan joko päivittäin tai useamman kerran päivässä. Luvun soisi olevan huomattavasti korkeampi, sillä säännöllisellä pulssinmittauksella on mahdollista löytää ensimmäiset merkit eteisvärinästä.

Jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa, yhä useampi voisi välttää aivoinfarktin. Ensimerkit eteisvärinästä on mahdollista huomata lisäämällä arkirutiineihin yksi uusi tapa: säännöllinen pulssinmittaus käsin tunnustelemalla. Tavan juurruttamiseksi on perustettu Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliitonyhteinen Kansan liike, johon liittyvässä tutkimuksessa kysyttiin yli 60-vuotiaiden suomalaisten terveystottumuksista.

Kyselyyn vastaajista alle puolet (38,4 prosenttia) kertoo seuraavansa terveydentilaansa säännöllisesti. Pulssinmittausinto oli vieläkin vähäisempää: omaa pulssiaan mittaa päivittäin tai useamman kerran päivässä vain 7,5 prosenttia vastaajista. Useamman kerran viikossa pulssiaan mittaa 11,5 prosenttia ja noin kerran viikossa 19,5 prosenttia vastaajista.

Myös tietoisuus pulssin mittauksen hyödyistä on vielä alkutekijöissään. ’Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi löytää helposti oman pulssin säännöllisellä mittaamisella’ -väittämän kanssa oli samaa mieltä 20,5 prosenttia vastaajista.

-Eteisvärinän havaitsemisen haasteena on ennen kaikkea sen kohtauksittaisuus, joten luvut ovat huolestuttavan matalia sekä tietoisuuden että itse pulssin mittaamisen suhteen. Eteisvärinä voi olla ihmisellä täysin oireeton ja ensimmäinen oire piilevästä eteisvärinästä voi pahimmassa tapauksessa olla aivoverenkiertohäiriö, kertoo kardiologi Harri Hietanen Helsingin kaupungilta.

Myös verenpainemittarin varoitus epäsäännöllisestä sykkeestä voi johtaa eteisvärinän jäljille. Yhä useammin kädessä on myös älykello, joka seuraa jatkuvasti sykkeen vaihtelua ja osaa jo varsin luotettavasti tunnistaa eteisvärinän.

-Molemmissa tapauksissa oireettomaltakin kannattaa herkästi tarkistaa sydänsähkökäyrä eli EKG eteisvärinän havaitsemiseksi ajoissa, Hietanen sanoo.

16,6 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että olisi valmis seuraamaan pulssiaan aktiivisemmin tulevaisuudessa, jos sillä olisi positiivinen vaikutus terveyden ylläpitämiseen, ja jopa 40,8 prosenttia oli väittämän kanssa melko samaa mieltä. Tiedon lisäämisellä ja Kansan liikkeen kaltaisilla kampanjoilla on siis hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kohderyhmään.

Kansantauti vaatii Kansan liikkeen

Suomessa arvioidaan olevan nykyään lähes 230 000 eteisvärinäpotilasta, ja noin kolmannes aivoinfarkteista liittyy eteisvärinään. Todellisuudessa eteisvärinäpotilaita on todennäköisesti huomattavasti enemmän, sillä noin 31 prosenttia heistä on oireettomia. Arvioidaan, että joka kolmas yli 55-vuotias tulee sairastumaan elinaikanaan eteisvärinään.

Kyseessä on siis todellinen kansantauti, ja siksi Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja kannustaa tekemään pulssinmittauksesta jokapäiväisen tavan, Kansan liikkeen.

Merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä on ikä, ja eteisvärinä onkin erityisesti yli 65-vuotiaiden sairaus. Myös muut perussairaudet kuten kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta tai läppäviat, ylipaino, diabetes ja uniapnea altistavat eteisvärinälle.

-Pulssin mittaamisen hyötyjä ei ymmärretä vielä likimainkaan tarpeeksi hyvin, ja siksi Kansan liikkeen kaltaiset kampanjat ovat erityisen tärkeitä niin inhimillisestä kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi. Kansan liikkeen tavoitteena on saada pulssinmittausluvut vielä jyrkkään nousuun, sanoo Pfizerin lääketieteellinen asiantuntija Pia Eloranta.

Jos sydämensyke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkäriin. Varsinainen diagnoosi tehdään aina lääkärin määräämän EKG:n perusteella.