Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö pitäisi uskaltaa ottaa entistä rohkeammin puheeksi. Aihetta arastelevat myös terveydenhuollon ammattilaiset.
Alkoholi tai muut päihteet saattavat piillä masennusoireiden taustalla jopa 30 prosentissa tapauksista Käypä hoito -suositusten tietojen valossa. Alkoholin vaikutus terveyteen jää kuitenkin vastaanotolla liian usein käsittelemättä, etenkin jos terveydenhuollon ammattilainen ei uskalla kaivella juurisyytä tai rohkene ottaa asiaa puheeksi.
Psyykkisistä oireista kärsivä potilas pitäisi aina tutkia huolellisesti. Ahdistuneisuudesta tai masennuksen tunteesta kertovan potilaan kohdalla mahdollinen runsas päihdekäyttö otetaan erotusdiagnostiikassa huomioon siinä missä esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt. Nämä mahdollisuudet voidaan sulkea pois vasta riittävän kartoituksen jälkeen, sanoo Terveystalon päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä.
Parikymmentä vuotta päihdelääkärinä vaikuttanut Seppälä on kouluttautunut myös psykoterapeutiksi. Seppälä on työskennellyt uransa aikana yli 40 erilaisessa päihdehoitoyksikössä ja käy säännöllisesti kouluttamassa perusterveydenhuollon lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia päihdetyössä. Mystiikka aiheen ympärillä jaksaa yhä hämmästyttää päihdeylilääkäriä.
– Mielikuvat päihdepotilaista ovat usein negatiivisesti värittyneitä, vaikka päihdeongelmista kärsivien joukkoon mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Ammattilaisen kannattaa suhtautua päihdeongelmiin samoin kuin mihin tahansa sairauksiin tai vaivoihin. Sairaus pitäisi pystyä tunnistamaan ja ohjata ihminen hänelle sopivalle hoitopolulle.
– Perusterveydenhuolto on terveydenhuoltomme selkäranka ja sitä sen pitäisi olla myös päihdehoidon suhteen. Perusterveydenhuollon nykyisellä osaamisella päästäisiin jo pitkälle, jos oireita tutkittaisiin heti tarkemmin, jatkaa Seppälä.
Hyvään hoitotulokseen
Myös Antti-Jussi Ämmälä, psykiatrian erikoisalajohtaja kokee, että puheeksioton tärkeys vastaanotoilla on ensimmäinen askel kohti monisäikeisen vyyhdin purkautumista. Nopeasti vaikuttavaa tukea voi saada myös tavoitteellisesta 5–25 kerran lyhytterapiajaksosta.
– Masennuksen hyvään hoitoon kuuluu sille altistavien, myötävaikuttavien ja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen, ilman tätä työtä on vaikea saada hyviä tuloksia. Hyvä tulos syntyy vasta, kun ihmistä hoidetaan kokonaisuutena, sanoo Antti-Jussi Ämmälä.
Päihdekäytön tutkimisessa ja päihdehoidossa myös laboratoriotutkimuksilla on oma tärkeä paikkansa. Verikokeiden avulla saadaan tietoa alkoholinkäytön määrästä ja virtsan huume-/lääkeainetestauksella laittomien päihteiden käytöstä.
Seppälän mukaan päihteiden ongelmakäyttö on niin mittava kansanterveydellinen ja -taloudellinen asia, että sen käsittelyyn tarvitaan kaikkien terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaisten panosta, kunkin oman työroolinsa mukaisesti.