Moni aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön oireista kärsivä hakeutuu ammattilaisen vastaanotolle vasta aikuisena. Diagnoosin saaminen voi pitkittyä, jos oireita ei tunnista.

– Ehkä tunnetuin ja näkyvin ADHD:n oire on motorinen ylivilkkaus, joka on vähemmän yleistä aikuisilla. Rauhallisesti käyttäytyvällä aikuisella aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ei ole silminnähtävä, vaikka pinnan alla kuplii. Sisäinen levottomuus jää usein huomioimatta, kuvailee psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki.

Hoitamaton ADHD voi johtaa muihin kamppailuihin elämässä, joihin päädytään hakemaan ulkopuolista apua.

– Näennäisesti pärjäävän ihmisen taustalla voi olla aikamoisia vaikeuksia. Moni aikuinen on ollut hoidossa esimerkiksi ahdistuksen vuoksi, eli siksi, että he kokevat jatkuvaa mielen levottomuutta. On paljon potilaita, jotka ovat olleet pitkään psykoterapiassa ja oppineet käsittelemään ahdistusta oikein hyvin, mutta silti jää jotain, mitä he eivät ymmärrä, Sami Leppämäki jatkaa.

Elämänmuutos puhkaisee esiin

Toinen hidaste hoitoon hakeutumiselle voi olla ”kantokyvyn romahtaminen” vasta aikuisena.

Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä

– Vaikka oireita olisi ollut lapsesta asti, ne voivat ilmetä aikuisena eri tavalla -esimerkiksi elämänmuutoksissa. Omilleen muuttaminen opintojen perässä, perheen perustaminen tai kasvanut vastuu ylennyksen myötä voivat aiheuttaa ylitsepääsemättömältä tuntuvia haasteita. Olosuhteiden ja tutun arjen muutokset voivat lisätä kuormitusta ja johtaa totaaliseen kantokyvyn romahtamiseen, Sami Leppämäki kuvailee.

Erikoislääkärin apukeinot

  • Diagnoosi. Diagnoosin varmistuminen on monelle helpottava tekijä ja lähtökohta elämänmuutokselle. Asian tiedostamiseen auttaa ymmärtämään itseään paremmin, jotta voi suoda itselleen armollisuutta ja hyväksyntää.
  • Toimintasuunnitelma. Mietitään yhdessä ammattilaisen kanssa, mitä ongelmia ihmisellä on, millä elämänalueilla ne näkyvät ja miten niitä lähdetään hoitamaan.
  • Lääkehoito. Lääkehoito ei paranna, mutta auttaa ihmistä auttamaan itseään. Se työntää eteenpäin.
  • Psykoterapia. Psykoterapia on vaihtoehto, joka on usein suunnattu ADHD:n liitännäisoireisiin, kuten masennukseen tai ahdistukseen.
  • Toimintaterapia. Neuropsykiatrisen valmentajan kanssa mietitään ja harjoitellaan vaihtoehtoisia toimintamalleja erilaisiin vaikeuksiin.
  • Elämäntavat. Voi kuulostaa tylsältä, mutta uni, liikunta ja ravinto ovat hyvän elämän avaimet. Rutiinien ylläpito on usein helpompaa hoidon alettua.

    Edullisesti lomalle Ruissalon kylpylään

    Asiantuntija: Terveystalon psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Sami Leppämäki