Pankkikortin tunnusluku unohtuu. Kadulla vastaantulevan tutun nimi ei tule mieleen. Tuttu ja joskus huoltakin herättävä tilanne monelle.
Huolestua kannattaa vasta, jos oma tai läheisen lähimuisti heikkenee ja uusia asioita on vaikea oppia. Muistiongelmat olisi hyvä selvittää viimeistään siinä vaiheessa, kun ne haittaavat jokapäiväistä elämää. Muistitesti on helppo ja nopea tapa selvittää asia.
ALZHEIMERIA?
Juuri kadulla vastaan tulleen tutun henkilön nimi ei tule mieleen tai pankkikortin tunnusluku unohtuu. Nämä ovat tuttuja ja hyvin normaaleja tilanteita monelle jokapäiväisestä elämästä. Sen sijaan lähimuistin heikentyminen ja uusien asioiden oppimisvaikeuksien pitäisi saada hälytyskellot soimaan. Muistin voi tarkistuttaa lähes yhtä helposti kuin kolesteroliarvot.
Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus. Sille on tyypillistä vaiheittainen ja hitaasti etenevä luonne. Yleisimmät ensioireet ovat lieviä muistuttaen normaalia hajamielisyyttä. Tällöin lähimuisti heikentyy ja uuden oppiminen vaikeutuu. Sairastunut voi kysellä ja kertoa samoja asioita toistamiseen, unohtaa sovittuja asioita ja tapaamisia. Hän saattaa eksyä ensin vieraammilla ja myöhemmin tutuillakin reiteillä. Ruoanlaitto, ostoksilla käynti ja päivittäisten raha-asioiden hoito voi käydä vaikeaksi. Oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista tiedonkäsittely- ja muistijärjestelmissä.
Alzheimerin taudin edetessä erilaisia oireita tulee lisää. Puheen tuotto ja ymmärtäminen voivat vaikeutua. Lisäksi sairastunut tarvitsee apua ja ohjausta henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja pukeutumisessa. Sairastuneella on usein vaikeuksia toiminnanohjauksessa, mikä vaikeuttaa monimutkaisempien asioiden suunnittelua ja toteuttamista. Sairauteen voi liittyä myös persoonallisuuden muutoksia, psyykkisiä oireita, vainoharhaisuutta ja käytösoireita.
HYVÄT ELÄMÄNTAVAT OVAT PARASTA LÄÄKETTÄ
Alzheimerin taudin perimmäinen syy on toistaiseksi tuntematon, mutta riski sairastua kasvaa iän yötä. Tauti ei ole niin perinnöllistä kuin luullaan. Taipumuksen voi periä, mutta suoraan perinnöllinen sairaus on erittäin harvinainen. Jos suvussa on Alzheimerin tautia, voidaan riskiä pienentää hyvillä elämäntavoilla kuten liikkumalla, syömällä terveellisesti, hoitamalla riskisairaudet, olemalla sosiaalisesti aktiivinen sekä treenaamalla aivojaan. Riskisairauksia ovat esimerkiksi kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes. Koska ikään emme voi vaikuttaa, on aktiivisuus elämän kaikilla osa-alueilla paras ehkäisykeino tautiin sairastumiselle.
Alzheimerin tautia ei voida toistaiseksi parantaa, mutta sairauden oireita voidaan lievittää ja kehittymistä hidastaa lääkityksellä. Niiden avulla parannetaan vireystilaa ja keskittymiskykyä, kohotetaan arjen toimintakykyä sekä vähennetään käytösoireita. Lääkkeiden avulla pyritään hidastamaan sairauden etenemistä ja pitkittää kotona asumista.
TUNNISTA JA TUTKI MUISTIPULMAT
Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos muistipulmat lisääntyvät, alkavat olla jatkuvia tai aiheuttavat huolta henkilössä itsessään tai hänen omaisissaan. Muistiongelmat olisi hyvä selvittää viimeistään siinä vaiheessa, kun ne haittaavat jokapäiväistä elämää. Muistitesti on helppo ja nopea tapa selvittää asia. Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan ja hoito aloitetaan, sitä pidempään henkilöllä on edessään hyvää elämää ja muistoja.
Muistioireiden arviointi tehdään yleensä CERAD-tehtäväsarjalla, mikä on muistihoitajan tekemä muistitesti. Se arvioi välitöntä ja viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista sekä toiminnan ohjausta ja sanasujuvuutta. Testiä tehdään terveyskeskuksissa, työterveydenhuollossa, muistiyhdistyksissä ja yksityisillä lääkäriasemilla.
Jos alkuarviointi antaa aihetta, tehdään tarkemmat selvittelyt, joilla mahdollinen muistisairaus voidaan todeta. Näihin kuuluvat muiden muassa lääkärintutkimus, laboratoriokokeet, pään kuvantaminen (yleensä magneettitutkimuksella) sekä tarvittaessa laaja neuropsykologinen tutkimus.
MILLOIN MUISTITUTKIMUKSIIN?
- Jos henkilö itse tai läheinen on huolissaan tämän muistista tai toimintakyvystä
- Jos muistioire haittaa työtä tai arjen askareita
- Jos sovitut tapaamiset unohtuvat usein
- Jos on vaikeuksia huolehtia lääkityksestään tai noudattaa hoito-ohjeita
- Jos terveyspalveluiden käyttö lisääntyy
- Jos raha-asioiden hoitaminen vaikeutuu
- Jos tavarat ovat usein hukassa, tai esineitä ei osaa enää käyttää
- Jos esiintyy mielialamuutoksia, ahdistuneisuutta tai apatiaa yhdessä muistioireiden kanssa
- Jos persoonallisuus muuttuu
Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä asiantuntijana.