Suuri osa suomalaisista kärsii ainakin joskus tilapäisestä stressistä. Jos stressi muuttuu pitkäaikaiseksi, on syytä havahtua.

Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa masennusta, työuupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä sekä johtaa perhe- ja parisuhdeongelmiin.

Mehiläisen ja IROResearchin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan stressi vie useimmilta yöunet ja oireilee yleisenä ärtyisyytenä. 59 prosenttia suomalaisista nukkuu stressaantuneena huonosti ja 58 prosenttia kokee olevansa kireä ja ärtynyt. Mehiläisen työterveyslääkäri Anne Lehtonen kertoo, miten stressinhallintaa voi parantaa ja miten työn aiheuttamaa stressiä pyrkiä vähentämään.

– Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, ovat monet vaikutukset ja oireet usein fyysisiä, työterveyslääkäri Anne Lehtonen kertoo.

Vihaisuus ja ärtymys ovat normaaleja reaktioita epämiellyttäviin asioihin, kuten stressiin. Lehtosen mukaan haasteelliseksi reaktiot muuttuvat silloin, jos ne jäävät pitkäkestoisesti vaikuttamaan henkilön toimintaan. Ne voivat silloin jo itsessään sekä aiheuttaa että pahentaa stressin henkisiä ja fyysisiä oireita.

Pyri säännölliseen unirytmiin

Naisista jopa 66 prosenttia kokee stressaantuneena nukkuvansa huonosti ja miehistäkin yli puolet, eli 52 prosenttia. Terveen ihmisen yöuni on yksilöllistä, sillä riittävän yöunen kesto ja vuorokausirytmin pituus vaihtelevat melko paljon.

– Säännöllinen vuorokausirytmi auttaa useimmiten. Monet nukahtavat parhaiten klo 21–24 välillä. Vireyttä lisäävät aktiviteetit ja alkoholi on hyvä unohtaa kokonaan, jos haluaa välttyä turhilta nukahtamisvaikeuksilta, Lehtonen neuvoo.

– Terve henkilö nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa ja on yön aikana valveilla korkeintaan vajaat puoli tuntia.

Vähennä kiireen tuntua 

Mehiläisen asiakasraadin kyselyn perusteella erityisesti alituinen kiire (16 %) ja työasiat tai työttömyys (15 %) aiheuttavat eniten stressintunnetta. Myös se, että ”elämässä tapahtuu liikaa samanaikaisesti” (13 %) stressaa useaa.

– Stressiä syntyy tilanteissa, joissa ulkopuolelta tulevat vaatimukset eivät kohtaa omien voimavarojen kanssa. Ei saisi keskittyä vain suorittamiseen ja olla siten liian ankara itselleen, Lehtonen ohjeistaa.

Jos tuntuu, että aina on kiire, voi olla hyvä alkuun tutkia, mihin aika ylipäätään kuluu. Lehtonen kehottaa kirjaamaan muutaman päivän ajan ylös, mihin aika lopulta tulee käytettyä. Silloin voi tunnistaa sen, mihin aika kului silloin, kun piti tehdäkin jotain muuta.

Milloin lääkäriin?

– Lääkäriin olisi suotavaa hakeutua jo havaitessaan varhaisia stressiin sopivia hälytysmerkkejä, kuten suoliston toiminnan muutoksia, sydämen tykytystä ja hengityksen tai hikoilun kiihtymistä. Moni hakeutuu kuitenkin vastaanotolle vasta vakavassa uupumusvaiheessa, jolloin toiminta- ja työkyky ovat useimmiten jo vaikeasti häiriintyneet, Lehtonen sanoo.

Vakava pitkäkestoinen stressi saattaa aiheuttaa masennusta, työuupumusta ja päihteiden väärinkäyttöä – pahimmillaan jopa itsetuhoista käytöstä. Stressi voi aiheuttaa myös perhe- sekä parisuhdeongelmia.  Haitalliseksi stressi muuttuu silloin, kun se alkaa kuluttaa henkilön voimavaroja siten, että työ- ja toimintakyky alenevat.

5 vinkkiä stressin hallintaan

1. Älä ole liian ankara itsellesi. Muista, ettei elämä ole vain suorittamista.

2. Harjoittele läsnäoloa tässä hetkessä. Jo muutaman minuutin hengittely rentouttaa.

3. Pyri liikkumaan säännöllisesti. Liikunta lievittää ahdistusta ja vahvistaa itsetuntoa.

4. Kiinnitä huomiota alkoholin käyttöön, sillä alkoholi vaikuttaa erityisesti unen laatuun.

5. Muista pitää tauot töissä ja huolehdi siitä, että säilytät sopivan väljyyden ajankäytössä vapaalla.