Fysioterapiasta tulee monelle mieleen leikkauksen jälkeinen kuntoutus tai muu fyysisen vaivan hoito. Fysioterapia on kuitenkin paljon muutakin.
– Fysioterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä jo ennen kuin mitään haaveria on tapahtunutkaan. Fysioterapian avulla voi ennaltaehkäistä monenlaisten ongelmien syntymistä ja saada yksilöllisiä vinkkejä terveelliseen arkeen, kertoo fysioterapeutti Heidi Rämö Terveystalosta.
Hyötyäkseen fysioterapian keinoista ei suinkaan tarvitse olla tavoitteellisesti treenaava urheilija. Tavalliset ihmiset voivat saada vastaanotolta kullanarvoisia vinkkejä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja siihen, kuinka omaan kuntotasoon sopivaa liikuntaa voisi lisätä arkeen ilman, että koko elämä järkkyy ja voimat ehtyvät heti alkuunsa.
– Uni, ravinto ja muu elämä täytyy saada tasapainoon aivan ensimmäiseksi. Ei ole järkeä rakentaa vaativaa treeniohjelmaa ihmiselle, jonka elämä on jo täynnä. Kokonaiskuormitus mielelle ja kropalle ei saa riistäytyä käsistä. Liikunnalle saadaan sijaa jo pienillä muutoksilla, Rämö lupaa.
Nykyajan staattinen elämäntapa ruokkii kotiin jämähtämistä. Lähes kaikki asiat on mahdollista hoitaa muutamalla klikkauksella kotisohvalta, eikä melkein mitään askaretta tarvitse lähteä suorittamaan varta vasten paikan päälle, ellei niin halua. Rämö korostaakin nimenomaan hyötyliikunnan arvoa. Autolla ajamisen ja toimistossa istumisen sekaan pitäisi ujuttaa tavallista arkiaktiivisuutta.
Pienillä valinnoilla on valtava vaikutus
Päivittäinen liikuntasaldo jää alle suositusten etenkin tietokoneen äärellä istuvilla toimistotyöläisillä. Katkeamattoman palaveriputken ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa paikoilleen jämähtämistä.
– Jos käytössä on seisomapöytä, sitä kannattaa hyödyntää. Palaverissakin voi välillä nousta jaloittelemaan – vapaamuotoisempia keskusteluja voi ehkä jopa käydä läpi kävelylenkin lomassa, vinkkaa Rämö.
– Mikrotauot ehkäisevät tehokkaasti lihasjumituksia. Jos tietää kärsivänsä usein niskakivuista, kannattaa venytellä ja pyöritellä hartioita pitkin päivää.
Työpisteeltä kannattaa muutenkin poistua useamman kerran päivässä, edes hetkeksi. Lounaalla käydessä voi kiertää yhden ylimääräisen korttelin – ajallisesti menetys ei ole iso, mutta elimistö kiittää. Kaikkea liikuntaa ei tarvitse suorittaa yhdellä kertaa: jos aika ei riitä intensiiviselle salitreenille, voi kuntoilupottia kerryttää pienissä osissa pitkin päivää. Kaikki lasketaan: kotityöt, siivoaminen, lasten kanssa leikkiminen ja lumitöiden tekeminen.
Kymmenennessä kerroksessa sijaitseva työpaikka on hyötyliikkujan unelma: valitsemalla hissin sijaan portaat täyttyy päivän askeltavoite kuin itsestään. Itsestään ja kunnostaan voi pitää huolta myös ilman maratonin kaltaisia kunnianhimoisia tavoitteita.
– Pienet, arkeen ujutetut liikuntateot auttavat alkuun liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Elämässä on ajanjaksoja, jolloin ei vain ehdi salille. Tällöin hyötyliikunta ja kauppakassien kantaminen riittävät hyvin! Orjallisen suorittamisen sijaan kannattaa panostaa järkevän tasapainon löytämiseen.
– Usein sorrutaan ajattelemaan ”kaikki tai ei mitään”. Joko treenataan verenmaku suussa triathlonille tai sitten unohdetaan se vähäinenkin liikunta ja ajetaan sadan metrin matka ruokakauppaan autolla. Jos liikuntaan tottumaton yrittää muuttaa kaiken elämässään kertaheitolla, jo se itsessään on iso stressitekijä.
Yksilöllisiä kohtaamisia
Fysioterapiassa arjen ongelmiin puututaan rohkeasti asiakasta kuunnellen. Asiakkaan tilanne huomioidaan kokonaisuutena.
– Kun asiakassuhde on hyvällä pohjalla, hoidetaan vastaanotolla sen kipeän lihaksen lisäksi usein paljon muutakin. Hoidon suunnittelussa otetaan huomioon kaikki, mitä asiakkaan elämässä sillä hetkellä on meneillään. Näin löydetään jokaiselle yksilöllisesti sopivat harjoitteet ja toimintatavat, Rämö sanoo.