Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto (subaraknoidaalivuoto eli SAV) on hengenvaarallinen aivoverenkiertohäiriö, jossa aivovaltimopullistuman eli aneurysman puhkeaminen aiheuttaa aivoverenvuodon.
Nykyään yhä useampi SAV-potilas selviää hengissä ja toipuu fyysisesti hyvin, mutta silti vähintään kolmannes kaikista sairastuneista kärsii masennuksesta ja ahdistuneisuudesta.
Uusi tutkimus paljasti vakavan yhteyden
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkijoiden Neurology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus on selvittänyt itsemurhariskiä Suomessa kahden vuosikymmenen ajalta niillä potilailla, jotka selvisivät hengissä SA-vuodosta vähintään kuukauden ajan sairastumisensa jälkeen. Tutkimus kattoi yli 5 700 potilasta.
Tulokset osoittavat, että SA-vuodosta selvinneiden itsemurhariski on todella huomattava, noin 75 prosenttia korkeampi verrattuna samanikäiseen ja -sukupuoliseen muuhun suomalaisväestöön.
Erityisen korkea riski havaittiin nuorilla eli 15–39-vuotiailla, joilla se oli lähes nelinkertainen. Lisäksi ensimmäinen sairastumisen jälkeinen vuosi näyttäytyi erityisen riskialttiina ajanjaksona itsemurhalle.
Pelkkä fyysinen toipuminen ei riitä
-On huolestuttavaa, että peräti 14 prosenttia nuorten SAV-selviytyjien kuolemista johtui itsemurhasta. SA-vuodon jälkeinen kohonnut itsemurhariski vaikuttaa olevan suurempi kuin muissa aivoverenkiertohäiriöissä, eli aivoinfarktissa ja aivokudoksen sisäisessä verenvuodossa, kertoo lääketieteen kandidaatti ja väitöskirjatutkija Aleksanteri Asikainen Helsingin yliopistosta.
Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä – lue miten helppoa
SA-vuodon ja kohonneen itsemurhariskin yhteyden ajatellaan johtuvan äkillisestä fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisestä, mikä lisää psyykkistä kuormitusta ja pahentaa olemassa olevia mielenterveyshäiriöitä. Nuorilla, usein terveillä henkilöillä, SA-vuodon seuraukset todennäköisesti näkyvät jokapäiväisessä elämässä muuta väestöä selvemmin.
Tutkimusryhmän muut jäsenet, HUSin neurokirurgi, dosentti Miikka Korja, Helsingin yliopiston geneettisen epidemiologian professori Jaakko Kaprio ja HUSissa neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Ilari Rautalin painottavat jatkotutkimusten tarvetta, jotta itsemurhariskiin vaikuttavia riskitekijöitä voidaan tunnistaa tarkemmin ja kehittää kuntouttavia toimia potilaiden tukemiseksi.
Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä – lue miten helppoa
-Tutkimuksemme korostaa, että pelkkä fyysinen toipuminen ei riitä. On entistä tärkeämpää tunnistaa potilaiden psykologisen tuen tarve ja puuttua mielenterveyden ongelmiin varhain, jotta pystytään ehkäisemään elämänlaatua merkittävästi heikentäviä ja jopa hengenvaarallisia seurauksia, tutkimusartikkelin vastuututkija Rautalin kiteyttää.
Tutkimus on julkaistu Neurology-lehdessä verkossa.