Tavallista pöytä- tai kattotuuletinta ei enää kannattaisi käyttää, kun asteet ylittävät tietyn rajan, varoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ei ainakaan ilman huolellisuutta.

Kuuma sää lisää väestön sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Terveysriski suurenee jo yksittäisinä lämpiminä päivinä. Pitkittyneestä, muutamia viikkoja kestävästä hellejaksosta voi Suomessa aiheutua jopa satoja ennenaikaisia kuolemia.

Vakavien terveysvaikutusten riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairaisiin. Myös pienet lapset ovat herkkiä kuumuuden haittavaikutuksille.

Suomessa Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun ennusteen mukaan kolmena peräkkäisenä vuorokautena päivälämpötila ylittää 27 ja yölämpötila 14 astetta. Kuumuuden vaikutuksille herkkien väestöryhmien sekä heistä huolehtivien henkilöiden tai hoitolaitosten kannattaa kuitenkin huomioida terveysriski jo muutamia asteita hellevaroitusrajaa alhaisemmissa lämpötiloissa.

Kokosimme muistilistan hellehaittoihin varautumista varten.

5 tehovinkkiä!

Viilennä sisätilat

Kun päivällä ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää, sulje ikkunat ja varjosta ne auringon puolelta. Ulkoilman viilentyessä illalla avaa ikkunat ja tuuleta asunto läpivedolla. Turhat valot ja sähkölaitteet kannattaa sammuttaa.

Jos käytät viilentämiseen jäähdyttävää ilmastointilaitetta, muista pitää samalla ovet ja ikkunat kiinni.
Jos taas käytät tuuletinta, se voi helpottaa oloa alle 35-asteisessa sisäilmassa, mutta monikaan ei tiedä, että sitä lämpimämmässä se lisää kehon lämpökuormaa. Tämä voi olla hyvin vaarallista varsinkin lasten, ikääntyneiden ja huonokuntoisempien kohdalla. Tuuletin lisää kehon nestehukkaa, joten muista juoda riittävästi.

Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta

Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan ja vietä aikaa viileissä paikoissa: asunnossasi tai vaikka ilmastoiduissa julkisissa tiloissa. Pysy varjossa. Vältä raskasta fyysistä ponnistelua tai ajoita se aamuun tai myöhäisiltaan.

Juo riittävästi ja syö kevyesti

Juo riittävästi ja pitkin päivää, jo ennen janon tunnetta. Riittävä määrä on tavallisesti noin 1–1,5 litraa päivässä; helteillä määrää kannattaa lisätä ainakin muutamalla lasillisella tai useammallakin, jos hikoilu on voimakasta. Vettä ei pidä juoda lyhyessä ajassa litrakaupalla, sillä se on vaarallista.

Mistä tiedät juoneesi liian vähän? Vihjeitä ovat janon lisäksi kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan värin muuttuminen tummemmaksi.

Tavallinen vesi on hyvä janojuoma, mutta muista tällöin myös syödä riittävästi, jotta kehon suolatasapaino säilyy normaalina. Syö pienempiä aterioita mutta useammin. Suosi viileitä ja vesipitoisia ruokia, kuten salaatteja ja hedelmiä. Vältä ruokia, joissa on korkea proteiinipitoisuus, sekä alkoholia ja kofeiinia, sillä ne kuivattavat elimistöä. Vältä myös hyvin sokeripitoisia juomia.

Viilennä kehoa

Pukeudu kevyesti löysiin, mieluusti luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Auringonpaisteelta suojautumiseen sopivat viileät pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet, leveälierinen hattu ja aurinkolasit.

Kehoa voi viilentää viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla. Vaihda peitto ja lakanat keveisiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin tekstiileihin.

Huolehdi muista

Kuumuudelta suojautumisessa apua saattavat tarvita erityisesti ikääntyneet ja muut, joiden toimintakyky on heikentynyt. Lapset taas eivät usein itse ymmärrä suojautua kuumuudelta ja auringonpaisteelta, ja he myös kärsivät aikuista herkemmin nestehukasta. Älä myöskään jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon. Jos nukutat lasta vaunuissa, älä jätä vaunuja auringonpaisteeseen. Varmista, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.

Pitkäaikaissairauksista kärsivien tai heistä huolehtivien tulisi tarkkailla sairauden oireiden pahenemista. Hoitavan lääkärin kanssa kannattaa keskustella jo ennalta, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitoon käytettäviin lääkityksiin. Oireiden pahentuessa ota tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Lääkkeet tulee säilyttää alle 25 asteen lämpötilassa.